Yhdistyneet kansakunnat toimii tähän asti suurimman ja mahdollisesti tärkeimmän asekaupan säännöstelyhankkeen neuvotteluareenana 27. heinäkuuta saakka.
YK:n 193 jäsenvaltiota kokoontuu New Yorkiin luomaan sopimusta, jonka katsotaan olevan tähän asti tärkein YK:n piirissä oleva tavanomaisten aseiden säännöstelyyn tähtäävä aloite. Jäsenmaiden lisäksi sadat kansalaisjärjestöjen edustajat, edunvalvontaryhmät, aseteollisuuden edustajat, media ja kansainväliset järjestöt osallistuvat konferenssiin.
Tavoitteena on päästä sopimukseen standardeista, joiden perusteella asevientiyritys voidaan hyväksyä: seurauksena aseita on hankalampi käyttää konflikteissa ja ihmisoikeusrikkomuksissa, välittää konfliktialueille ja laittomille markkinoille sekä terroristien, sotapäälliköiden, huumeiden salakuljettajien ja rikolliskartellien käsiin.
Merkittävät turvallisuus- ja talousintressit tekevät asekaupasta kuitenkin aran aiheen, eikä standardien asettamista ole yritetty aikaisemmin.
YK:n asekauppasopimuskonferenssi on viisivuotisen valmisteluprosessin huipentuma. Valmistelua ovat ajaneet YK:n aseistariisunnan toimisto (UNODA) sekä YK:n yleiskokoukseen ja konferenssijärjestelyihin keskittyvä osasto (DGACM).
Kaikkialla maailmassa aseiden ja ammusten vapaa saatavuus on johtanut ihmisten kärsimykseen, poliittiseen sortoon sekä rikollisuuteen ja terroriin siviilien joukossa. Tavanomaisten aseiden vastuuttomat siirrot voivat tehdä alueista turvattomia, mahdollistaa YK:n turvallisuusneuvoston asettamien asesaartojen rikkomuksia sekä vaikuttaa ihmisoikeusrikkomuksiin. Maat, joissa konflikteja ja laajamittaista väkivaltaa esiintyy, kärsivät myös vähäisestä investoinnista ja hitaasta kehityksestä – tämä puolestaan vaikuttaa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.
Vuosien 1990 ja 2005 välillä 23 Afrikan maata menetti arviolta 284 miljardia dollaria aseellisten konfliktien seurauksena. Konfliktien polttoaineena toimi ase- ja ammuskauppa, josta 95 % tuli Afrikan ulkopuolelta.
”Meidän on toimittava yhdessä. Maailmamme on yliaseistettu, eikä rauhalle ole riittävästi rahoitusta. Puolustusbudjetit ovat kasvussa: nykyään kokonaiskulutus on jo yli triljoona dollaria vuodessa. 60 vuotta YK:n rauhanturvaoperaatioita on vaatinut vähemmän resursseja kuin kuuden viikon osuus nykyisestä globaalista puolustusbudjetista,” Ban Ki-moon totesi konferenssin avauspuheessaan.
”Sovitut standardit aseiden vientiin ja tuontiin yhdistettynä tiukkaan lainsäädäntöön kansallisella tasolla voi auttaa aloittamaan muutoksen asiassa. Ne voivat kuitenkin tehdä muutakin: parantaa kykyämme tuottaa tuloksia laajalla skaalalla sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukemisesta rauhanturvaamiseen ja –rakentamiseen; pakotteiden ja asesaartojen valvomisesta lasten ja siviilien suojeluun; naisten aseman parantamisesta oikeusvaltion tukemiseen. Vahva asekauppasopimus voi muuttaa turvattomuudesta, riistosta ja pelosta kärsivien ihmisten elämän.”
Lisätietoa YK:n roolista tärkeän sopimuksen neuvottelussa löydät konferenssin kotisivulta. Department for Public Information päivittää konferenssiuutisia UN Facebook –sivulla ja Twitterissä @UN sekä @ATT_Conference.
Kuva: UN Photo/Martine Perret