14.11.2014 – Tyyppi 2:n diabetesta sairastavien ihmisten määrä kasvaa kaikissa maailman maissa. Joka kuudes sekunti ihminen kuolee diabetekseen. 382 miljoonaa ihmistä kärsii sairaudesta ja vuonna 2035 luvun ennustetaan nousevan 592 miljoonaan.
Tarttumattomat taudit kuten diabetes ovat suurin kuolemaan johtava tekijä maailmassa, ja yksi suurista kehityksen esteistä. Ebolan riehuessa on hyvä kuitenkin muistaa hiljaisempia tappajia tänä kansainvälisenä diabetespäivänä, ja lisätä taudin saamaa huoiota sekä kehitellä uusia diabeteksen ehkäisy- hoitokeinoja.
Diabetes ja muut tarttumattomat taudit eivät uhkaa vain ihmisten terveyttä, vaan myös taloutta ja sitä kautta yleistä kehitystä. Kansantaloudet kärsivät huomattavasti ennenaikaisista kuolemista ja työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ylilihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien arvioidaan maksavan 1,4 biljoonaa dollaria (yli 1,12 biljoonaa euroa), mikä vastaa vuonna 2003 alkaneen Irakin sodan arvioituja kustannuksia, ilmastonmuutoksesta johtuvan merien hapottumisen vuosittaisia kuluja tai summaa, jonka öljy-yhtiöt suunnittelevat käyttävän uusien öljylähteiden etsimiseen vuoteen 2017 mennessä.
Diabetes jakaa Eurooppaa
Euroopassa on noin 60 miljoonaa diabeteksesta kärsivää ihmisistä, joka vastaa 10,3 prosenttia yli 25-vuotiaista miehistä ja 9,6 prosenttia yli 25-vuotiaista naisista. Tänä päivänä yli 3,2 miljoonaa ihmistä kärsii diabeteksesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa maksaen yhteiskunnalle yli 10 miljardia euroa vuodessa.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös Islannin ja Maltan jälkeen eniten ylilihavia ihmisiä (67 % miehistä ja 57 % naisista) Länsi-Euroopassa, kertoo Global Burden of Disease –tutkimus. Pojistakin 26 prosenttia ja tytöistä 29 prosenttia on ylilihavia.
Vuoden 2014 Euro Diabetes Indexin mukaan Eurooppa voidaan itse asiassa jakaa kolmeen osaan diabeteksen yleisyyden perusteella: Pohjois-Eurooppaan, Välimeren alueeseen ja Itä-Eurooppaan.
”Pohjois-Euroopassa ymmärretään diabetesongelman olemassa olo, ja asialle yritetään tehdä jotain. Suurella osalla ihmisistä on mahdollisuus löytää tietoa, päästä lääkärille sekä saada lääkkeitä ja hoitoa. Välimeren maat hoitivat diabetesta hyvin talouskriisiin asti, jonka jälkeen vauhti hidastui. Näissä maissa hoitoon pääsee yhä helposti, mutta tietojärjestelmät ovat vajavaisia”, sanoo tutkimuksen tehnyt ruotsalaisen Health Consumer Powerhouse -tutkimusjärjestön indeksityöryhmän johtaja Beatriz Cebolla.
Tutkimusjärjestön tiedotteen mukaan ”muista Pohjoismaista poiketen Suomen kansanterveydellinen tilanne on heikko ja diabeteksen tilastointi puutteellista, mutta potilaiden hoitoon pääsy ja neuvonta ovat hyvällä mallilla. Syytä huoleen antavat suomalaisten huonot elintavat, joiden takia monilla aikuisikäisillä suomalaisilla on korkea verenpaine ja ylipainoa lähes liikalihavuuteen asti. Suomessa esiintyy tyypin 1 diabetesta alle 14-vuotiailla lapsilla eniten Euroopassa, mutta kasvu näyttää viime aikoina pysähtyneen”.
Vertailussa oli mukana 30 Euroopan maata, joista Suomi tuli sijalle 11. Ruotsissa terveysjärjestelmä toimii parhaiten diabeteksen päihittämiseksi.
Lue lisää:
Diabetes on myös kehittyvien maiden ongelma
Diabetesta sairastavien määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä