Tanskan kolmanneksi suurin yliopisto haluaa ottaa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) ohjenuorakseen tulevaisuutta ajatellen.

Yliopisto haluaa tutkijoidensa ja opiskelijoidensa osallistuvan ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on antaa maailmalle kestävä suunta. Tämä tapahtuu luomalla taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kasvua, josta päätetään kestävän kehityksen tavoitteiden avulla.

UNRICin pohjoismainen uutiskirje haastatteli äskettäin Etelä-Tanskan yliopiston (Syddansk Universitet, SDU) dekaania, Henrik Damia. Aiheina olivat yliopiston uudet aloitteet ​​ja kestävän kehityksen tavoitteet, kun yliopisto ilmoitti kesäkuussa, että kestävän kehityksen tavoitteet tulevat olemaan heidän tulevaisuuden työnsä keskipiste.

– Yliopiston hallitus päätti tämän vuoden kesäkuussa, että kestävän kehityksen tavoitteet tulisivat olla painopiste kaikissa SDU:n yliopistotyön näkökohdissa. Se on perustavanlaatuinen muutos SDU:lle, jonka tulisi näkyä kaikissa yliopiston päätöksissä, Dam kertoo UNRIC:lle.

– Uskomme, ettei mikään tavoite ole tärkeämpi kuin toinen. Mielestämme se ei ole mahdollista sanoa, että terveys on tärkeämpää kuin ilmasto. Tai että talouskasvu on vähemmän merkittävää kuin ilmastoaloitteet. Kestävän kehityksen tavoitteet osoittavat meille, että saavutettavana on paljon erilaisia ​​tavoitteita ja että tasapainon löytäminen on tarpeen. Uskomme, että tämän tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan tieteellistä tukea. Kuinka ratkaista yhdessä kestävän kehityksen tavoitteet? Dam kysyy retorisesti.

 Valmisteilla uusia maisteriohjelmia

SDU on asettanut itselleen kunniahimoiset tavoitteet muuttuessaan Tanskan ensimmäiseksi kestävän kehityksen yliopistoksi. Muun muassa yliopisto suunnittelee lehdistötiedotteensa mukaan 17 uutta yhden vuoden maisteriohjelmaa – yksi jokaista YK:n kestävän kehityksen tavoitetta kohden.

– Tutkimme mahdollisuuksia monitieteellisten ohjelmien luomisesta, Dam kertoo UNRIC:lle.

Ohjelmien luominen, joissa opiskelijat oppivat yhdestä tavoitteesta ei riitä, vaan on tärkeää, että opiskelijat oppivat, kuinka tavoitteet yhdistetään toisiinsa.

– Opiskelijoilla olisi näin tietoa yksittäisistä tavoitteista, mutta myös perustiedot tavoitteiden välisestä yhteydestä. Pystyisimme ratkaisemaan ilmastokysymykset monin eri tavoin, mutta se tapahtuisi muiden tavoitteiden hinnalla. Loppujen lopuksi tämä ei ole kestävän kehityksen tavoitteiden päämäärä, Dam sanoo.

Muutos näkyy myös muiden aloitteiden kautta. Yliopistot sitoutuvat muun muassa järjestämään nuorisokokouksen kestävän kehityksen tavoitteista Odensessa. Kokouksessa asetetaan kestävän kehityksen tavoitteet nuorten asialistalle. Koululaiset, lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat tapaavat, keskustelevat ja oppivat kestävän kehityksen tavoitteista.

– Me heittäydymme täysillä kaikkiin 17 kestävän kehityksen tavoitteisiin mukaan, emmekä vain valitse muutamaa tavoitetta. Köyhyys ja nälkä maailmanlaajuisesti, epätasa-arvon vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa ja vaativat integroituja ponnisteluja kestävien tulosten saavuttamiseksi, sanoo SDU:n puheenjohtaja Niels Thorborg yliopiston verkkosivustolle, kun aloite käynnistettiin kesäkuussa.