Lokakuu 2014 – UNRIC puhui kuukauden uutiskirjettä varten Matthias Sundholmin kanssa, joka toimii YK:n terrorisminvastaisen komitean toimeenpanevan elimen (CTED) pääjohtajan viestintäneuvonantajana New Yorkissa. Sundholm kertoo muun muassa urastaan, päivittäisestä työstään ja kohtaamistaan haasteista.
– Miten päädyit töihin YK:lle?
Olin alun perin onnekas, kun minua pyydettiin virkaan, sen sijaan että olisin hakenut sitä! Kun Margot Wallström, entinen EU-komissaari ja tuore Ruotsin ulkoministeri, oli valittu ensimmäiseksi pääsihteerin konflikteissa tapahtuvan seksuaalisen väkivallan estämisen erityislähettilääksi, hän lähestyi minua ja pyysi auttamaan toimistonsa perustamisessa. Tunsimme toisemme Euroopan komissiosta, jossa hän oli varapuheenjohtaja ja minä työskentelin Euroopan unionin varapuhemiehenä Yhdysvalloille.
Kun Wallström luopui virastaan erityislähettiläänä kahden vuoden jälkeen, minua pyydettiin jäämään vielä vuodeksi auttamaan hänen seuraajansa siirtymävaiheessa. Viime vuonna siirryin sitten toiseen uuteen toimistoon YK:ssa, pääsihteerin nuorisoasioiden lähettilään toimistoon.
1,8 miljardia nuorta tekee tämänhetkisestä sukupolvesta suurimman mitä maailmassa on koskaan ollut. Ensimmäisenä vuonna muun muassa selvitimme joukkoistamisen avulla nuorten prioriteetteja vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan varmistaaksemme, että uudet kehitystavoitteet ottavat myös huomioon seuraavan sukupolven näkökannat.
– Loikkaus nuorista terrorismiin ei välttämättä ole kovin iso? Millaisia päiväsi ovat?
Pidän YK:ssa erityisesti siitä, kuinka päivät eivät koskaan ole samanlaisia, ja siksi harvoin on tylsää. Esimerkiksi tällä viikolla olen seurannut kollegoilleni mediaa ja sosiaalista mediaa eri maissa ja aihepiireistä. Ensi viikolla osallistun seminaarin terrorismista ja sähköisestä mediasta, sitä seuraavalla viikolla seuraan pomoani ja muita kollegoitani maavierailulle Sri Lankaan.
Huomionarvoista nykyisessä ja aikaisemmissa töissäni on kuinka tiivistä ne ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi tutkimukset osoittavat nuorten, jotka eivät tunne olevansa löytäneet tarkoitusta elämässään tai jotka haavoittuvissa tai konfliktien runtelemissa maissa, liittyvän todennäköisemmin kapinallisryhmiin. Nämä ryhmät saattavat tehdä seksuaalista väkivaltaa, ja ääritapauksissa, kun nuoret radikalisoituvat, he voivat liittyä terroristiliikkeisiin.
Tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita, että kuka tahansa nuori, joka tuntee olevansa eksynyt, turvautuisi terrorismiin, mutta on selvää, että meidän täytyy varmistaa nuorten pääsevän kouluun, löytävän kunnollista työtä ja että heidän taitonsa ja pyrkimyksensä tulevat hyvään käyttöön.
– Mitkä ovat YK:n terrorisminvastaisen komitean ja sen toimeenpanevan elimen keskeiset tehtävät ja haasteet?
Turvallisuusneuvosto perusti komitean päätöslauselman 1373 perusteella kaksi ja puoli viikkoa syyskuun 11. päivänä Yhdysvaltoja vastaan tehtyjen iskujen jälkeen. Toimeenpaneva elin on komiteaa tukeva järjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa jäsenvaltioiden panevan täyteen päätöslauselmat terrorisminvastaisessa sodassa.
Lyhyesti sanottuna, jahtaamme terroristeja lain keinoin, ja pyrimme saattamaan heidät vastuuseen teoistaan. Syytteiden nostaminen toimii myös ehkäisynä. Asemamme on myös ainutlaatuinen, koska turvallisuusneuvoston kaikki 15 jäsentä kuuluvat myös toimeenpanevaan elimeen taaten meille laillisen voiman ja valtuutuksen ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
– Olet myös työskennellyt Margot Wallströmin erityisavustajana seksuaalisessa väkivallassa konflikteissa. Tapahtuiko niinä vuosina jotain, joka olisi erityisesti jättänyt jälkensä sinuun?
Aikani erityislähettilään toimistossa oli hyvin intensiivistä ja haastavaa, mutta myös palkitsevaa vieden minut paikkoihin, joihin en koskaan ollut kuvittelut pääseväni: Keski-Afrikan tasavaltaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Guinean Conakryyn, Norsunluurannikolle, Sierra Leoneen ja Kolumbiaan. Matkustimme monesti YK:n helikoptereilla ja koneilla. Sain todellakin monia kokemuksia ja muistoja, hyviä ja kauheita, joita en koskaan unohda.
Erityislähettiläs Wallström sanoi usein, että taistelussa konflikteissa tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa vastaan täytyy ottaa huomioon kolme asiaa. Ensinnäkin ajatus siitä, että seksuaalinen väkivalta on yhtä vanhaa kuin konfliktit ja siksi väistämätöntä. Emme tietenkään usko siihen. Minulla ei itsellä ole sotilaallista taustaa, mutta siviilinäkin ensimmäinen asia, joka armeijasta tulee mieleeni, on kuri ja selkeä komentoketju. Toisin sanoen, jos sotilaille voidaan antaa käskyjä, myös seksuaalinen väkivalta on ehkäistävissä.
Toiseksi seksuaalisesta väkivallasta ei usein puhuta, ja monesti uhri joutuu syytetyksi tekijän sijaan. Tämän muuttamiseksi meidän täytyy puhua näistä kauheista rikoksista. Kolmantena on ajatus siitä, että raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta olisi pienempi rike. Esimerkiksi yksi entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) eteen tuoduista komentajista ei ymmärtänyt häntä kohtaan nostettuja syytteitä: “Mutta minähän olisin voinut tappaa heidät.” Yksikään seksuaalisen väkivallan uhri ei varmastikaan pidä raiskausta pienempänä rikoksena.
– Terrorismi on valitettavasti jatkuvasti uutisissa ympärillämme. Mitä pidät suurimpana kohtaamanamme uhkana tänä päivänä, ja miksi?
En ole varma, onko uhkien luokitteleminen järkevää, etenkin kuin tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, mutta minusta on selvää että Islamilaisen valtion aiheuttama uhka on monella tavoin erilaista kuin mitä olemme viimeaikoina nähneet. Vaikka Isis ei ole islamilainen eikä valtio, se on ottanut monta askelta yrittäessään jäljitellä valtion rakennetta valtaamalla alueita ja väitetysti nimittämällä öljyministerin koordinoimaan vallattuja energialaitoksia. Tässä mielessä se muodostaa erilaisen terrorismin uhan.
Isikseen liittyy tietenkin ulkomaalaisten taistelijoiden synnyttämä ongelma. He ovat usein hyvin nuoria yksilöitä, jotka on rekrytoitu edistämään terrorismia ja taistelemaan esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa. Monet heistä eivät palaa elossa. Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman johdolla 24.9.2014 hyväksytyn päätöslauselman 2178 johdosta terroristeilta puolustautuminen on kasvava osa työtämme.
– Tuotko jotakin pohjoismaista päivittäiseen työhösi?
Hahah, minun ei-pohjoismaalaisten kollegoitteni pitäisi varmaan vastata tähän! Ehkä pakkomielteeni vahvaan kahviin?
Lue lisää:
YK-raportti listaa käsittämättömän määrän ihmisoikeusrikkomuksia Pohjois-Irakissa
Sakharov-palkinto Denis Mukwegelle, ”miehelle, joka korjaa naisia”
Taistelu konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa vastaan alkaa