Ruotsin YK-liito valitsi suurlähettiläs Hans Corellin vuoden 2013 YK:n ystäväksi. Corell jäi eläkkeelle YK:n lakiasioiden alipääsihteerin tehtävästä vuonna 2004, mutta on toiminut myös sen jälkeen aktiivisesti globaalikysymysten parissa.
Islantilainen toimittajamme tapasi Corellin Dag Hammarskjöldin haudalla Uppsalassa seppeleenlaskuseremoniassa, jossa paikalla olivat myös kruununprinsessa Victoria, YK.n alipääsihteeri Jan Eliasson ja YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan. Corell teki lähtemättömän vaikutuksen siteeraamalla ulkomuistista keskiaikaista islantilaista kirjallisuutta.
Hieman myöhemmin Corell toimi kommentaattorina Annanin ja Eliassonin välisessä väittelyssä Uppsalan yliopistolla. Hän käytti tilaisuutta hyödykseen ja kannusti opiskelijoita pommittamaan YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä sosiaalisessa mediassa ja haastamaan nämä toimimaan Syyrian kysymyksessä.
Haastattelussamme Corell kertoo mielipiteensä turvallisuusneuvostosta, maailman kriiseistä ja YK:n pääsihteereistä.
Olet kritisoinut YK:n turvallisuusneuvostoa. Miten tilanteelle pitäisi mielestäsi tehdä?
Syyrian tilanne on surullinen muistutus neuvoston kyvyttömyydestä toimia silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Tällä kertaa kyse on ihmisten suojelemiselta vakavilta kansainvälisiltä rikoksilta. En nyt sano, että turvallisuusneuvoston olisi pitänyt käyttää voimakeinoja kun tilanne kärjistyi. Mutta turvallisuusneuvoston nopea, määrätietoinen ja yhtenäinen reaktio olisi ollut tärkeä ja sen avulla nykyinen tilanne olisi jopa voitu välttää.
Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on pakko keskustella tulevaisuuden yhteistyön periaatteista. Erityisesti pysyvien jäsenten on määriteltävä raja, jonka ylittyessä konflikteihin puututaan tarvittaessa myös voimakeinoin. Tällainen viesti ei välity, jos turvallisuusneuvosto ainoastaan odottaa seuraavan Syyrian kaltaisen kriisin puhkeamista jossain puolella maailmaa. Puhuin samasta aiheesta myös viime joulukuussa.
Olet puhunut paljon Länsi-Saharan kysymyksestä. Mitä mieltä olet tämähetkisestä tilaneesta?
Toimiessani YK:n lakiasioiden alipääsihteerinä ja lakiasioiden neuvonantajana lähetin asiasta kirjeen turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle. Neuvosto oli kysynyt mielipidettäni kansainvälisen oikeuden näkökulmasta tilanteesta, jossa Marokon hallituksen väitettiin solmineen sopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa Länsi-Saharan luonnonvarojen käytöstä. Johtopäätökseni tilanteesta oli, että luonnonvarojen hyödyntäminen oli vastoin Länsi-Saharan ihmisten toiveita ja etuja. Näin ollen toiminta loukkasi ei-itsehallinnollisten alueiden luonnonvarojen käyttöön sovellettavaa kansainvälistä oikeutta.
Myöhemmin on yksityishenkilönä pohtinut paljon luonnonvarojen käyttöä alueella. Olen erityisen huolissani tavasta, jolla Euroopan unioni on toiminut Länsi-Saharan merialueella toimivia kalastajia kohtaan. EU:n ja Marokon vuonna 2003 solmima kalastussopimus ei mainitse lainkaan Länsi-Saharaa tai osapuolten oikeudellisia velvoitteita tilanteessa. Tämä on oikeudellisesta näkökulmasta täysin mahdotonta hyväksyä.
EU-parlamentti hyväksyi uuden kalastusasetuksen 10.12.2013. On kuvaavaa, että vain muutamaa päivää aiemmin Marokko oli viitannut YK:n yleiskokouksessa Länsi-Saharaan Marokon Saharana. Oma näkemykseni on, että kaikkien parlamentaarikkojen tulisi tutustua esimerkiksi Rule of Law – a guide for politicians -dokumenttiin lainmukaisuudesta.
YK:n oikeusasioista vastaavana alipääsihteerinä olit mukana luomassa sotarikostuomioistuimia. Entisen Jugoslavian tuomioistuin on nyt lopettamassa toimintaansa. Ovatko tuomioistuimet palvelleet tarkoitustaan?
Ehdottomasti ovat! On erittäin tärkeää tehdä selväksi, että syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen tehdään töitä. Toimiessani sotarikosraportoijana entisessä Jugoslaviassa vuosina 1992–93 vakuutuin, että on ehdottoman tärkeää perustaa kansainvälinen sotarikostuomioistuin huolehtimaan Balkanin tilanteesta.
Siirryttyäni YK:n palvelukseen vuonna 1994 olin mukana Ruandan kansainvälisen sotarikostuomioistuimen, Sierra Leonen erityistuomioistuimen ja Kambodzhan erityistuomioistuimen perustamisessa. Vuonna 1998 toimin pääsihteerin edustajana Rooman konferenssissa, jossa sovittiin Rooman perussäännöstä ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta. Pian tämä tuomioistuin on ainoa kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee sen toimivaltaan kuuluvia vakavia rikkomuksia. Toivon, että kansainvälinen rikostuomioistuin pystyy täyttämään roolinsa tulevaisuudessa.
Olen kuitenkin hieman huolissani Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnasta Keniassa. Olen seurannut tilannetta päivittäin kuuden vuoden ajan Kofi Annanin ja Afrikan unionin asettaman paneelin neuvonantajana. Paneelin tehtävänä on avustaa Keniaa vuoden 2007 järjestettyjen vaalien jälkeisen väkivallan seurausten hoidossa.
Olet työskennellyt läheisesti kahden pääsihteerin kanssa ja tunnet hyvin myös muiden pääsihteerien työtä. Kuka on mielestäsi merkittävin pääsihteeri?
En mielelläni vastaa tämän tyylisiin kysymyksiin, erityisesti sen vuoksi, etten ole työskennellyt kaikkien pääsihteerien kanssa. En koskaan tavannut Dag Hammarskjöldiä, mutta opiskelin hänen kotikaupungissaan Uppsalassa ja olin vartijana hänen hautajaisissaan vuonna 1961. Jälkikäteen olen tutustunut Hammarskjöldin ajatuksiin etenkin hänen päiväkirjamerkintöjensä ja hänen vuonna 1961 Oxfordissa pitämänsä kuuluisan puheen kautta. Mielestäni hän oli merkittävä mies.
Totta kai nautin suuresti kolmesta vuodesta Boutros Boutros-Ghalin ja seitsemästä vuodesta Kofi Annanin alaisuudessa. Tämän jälkeen olen tehnyt yhteistyötä Annanin kanssa myös Kenian kysymyksessä. On tietenkin selvää että näin pitkä yhteistyö on tehnyt minuun syvän vaikutuksen.
Arvioin, että Hammarskjöld ja Annan tulevat nousemaan esiin tulevaisuuden historiakirjoissa. Dag Hammarskjöld –komitean jäsenenä toivon tietenkin, että yleiskokous noudattaa neuvoamme tutkia uudelleen Hammarskjöldin kuolemaa Nykyisen Sambian alueella vuonna 1961. Uusien todisteiden valossa näin tulisi tehdä.
Hans Corell
Hans Corell toimi pitkään eri tehtävissä Ruotsin oikeusministeriössä ja ulkoministeriössä. Hän palveli YK:n lakiasioista vastaavana alipääsihteerinä ja lainopillisena neuvonantajana maaliskuusta 1994 maaliskuuhun 2004.
Eläkkeelle jäämisensä jälkeen Corell on ollut tekemisissä erilaisten oikeuskysymysten kanssa. Hän on ollut mukana useiden järjestöjen ja organisaatioiden, kuten International Bar Associationin toiminnassa. Hän on tutkinut ja opettanut Bostonissa sijaitsevassa Brandeis Universityssä ja Haagissa sijaitsevassa Institute for the Internationalisation of Law –tutkimuslaitoksessa.
Corell toimi Lundin yliopiston yhteydessä toimivan Raoul Wallenberg –instituutin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2006-2012.