17.5.2013 – Toukokuun 17. on merkittävä päivä HLBTI-yhteisölle. Maailman terveysjärjestö WHO poisti homoseksuaalisuuden mielisairauksien listalta kyseisenä päivänä vuonna 1990. Vuodesta 2005 päivä on ollut kansainvälinen homofobian vastainen päivä.
Homot, lesbot, biseksuaalit, transsukupuoliset ja intersukupuoliset kärsivät kaikkialla maailmassa syrjinnästä ja väkivallasta sukupuoli-identiteettinsä takia. Viimeisten vuosikymmenten aikana asiassa on edistytty merkittävästi, ja ulkopuolisen silmin voi näyttää siltä, että ongelmia ei enää ole. Mediahuomio on myönteistä, julkisuuden henkilöitä on tullut kaapista ulos, televisio-ohjelmissa on homoja ja lesboja arkisissa rooleissa… Tämä ei kuitenkaan vastaa kaikkien jokapäiväistä kokemusta, ja monet joutuvat edelleen väkivallan uhreiksi, kärsivät epätasa-arvoisesta kohtelusta ja joutuvat jopa kidutetuiksi tai telotetuiksi sen takia miltä näyttävät, ketä rakastavat ja ketä ovat.
Kuten YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi tiedotteessaan: ”Homofobiaa vastaan taistelu on merkittävä osa taistelussa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien puolesta”.
Homoseksuaalisiksi katsottavat teot ovat kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyjä viidessä maassa – Iranissa, Mauritaniassa, Saudi-Arabiassa, Sudanissa ja Jemenissä – sekä joissakin osissa Nigeriaa ja Somaliaa. ”Erittäin ankarat lait, jotka on tarkoitettu HLBTI-ihmisten rankaisemiseksi, täytyy korvata uusilla laeilla, jotka ovat harmoniassa yleismaailmallisten ihmisoikeussäännösten kanssa ja suojelevat jokaista seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä johtuvasta syrjinnästä”, korosti Ban.
Lakeja, jotka kieltävät ”homoseksuaalisen propagandan” on otettu käyttöön Venäjällä ja myös Keski- sekä Itä-Euroopassa. Viime viikolla 23-vuotias mies kidutettiin hengiltä Venäjällä, jossa ihmisoikeusryhmien pelot ja homovastaiset tunteet ovat nousussa.
Vaikka Länsi-Eurooppaa pidetään edistyksellisenä, niin vastikään julkaistu Euroopan seksuaalitasa-arvojärjestöjen kattojärjestö ILGA:n tutkimus muistuttaa, että tehtävää on vielä. ”HLBTI-oikeuksien täydellinen toteutuminen ja kunnioittaminen on enemmänkin toive kaukaisessa tulevaisuudessa, kuin lähivuosina saavutettava maali. Yksikään Euroopan maa ei saanut puhtaita papereita tutkimuksessamme. Useassa maassa taistelua käydään edelleen perusoikeuksista, ja mikä on huolestuttavaa, jotkut näistä maista ovat jopa EU:n jäsenmaita”, sanoi ILGA:n varapuheenjohtaja Martin Christensen.
Suomi saa ILGA:lta arvostelua siitä, ettei tasa-arvoinen avioliittolaki ole edennyt, sekä hitaudesta transsukupuolisten oikeuksia koskevan lain muuttamisessa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun suosituksesta huolimatta. Suomi onkin jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen ja sijoittuu vasta 14. sijalle ILGA:n tasa-arvotilastossa.
Maiden sisällä vallitsevan homofobian lisäksi uutistoimisto IRIN raportoi hiljattain, että HLBTI-ihmiset kohtaavat usein haasteita rajoja ylittäessään. ”Turvapaikkaa hakevat ja pakolaisena elävät HLBTI-ihmiset ovat muita haavoittuvaisemmassa asemassa ja kohtaavat enemmän uhkia ja riskejä kuin muut pakolaiset”, sanoi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Volker Türk. Esimerkiksi kansannousuissa ja konflikteissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat usein syyttelyn kohteiksi, mikä lisää heidän haavoittuvaisuuttaan. Myös ahdistelu, väkivalta ja seksuaalinen väkivalta on yleistä esimerkiksi pakolaisleireissä.
Vuoden 2013 homofobian vastaisen päivän teemana on homofobian kitkeminen internetissä (Fight the Homophobia Web Virus). Homofobia juontaa sekä henkilökohtaisista että yhteiskunnallisista ja systemaattisista ennakkoluuloista, ja nämä ennakkoluulot ovat läsnä myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Facebook, Twitter ja YouTube ovat upeita sovelluksia, mutta valitettavasti ne voivat olla myös armottomia. Homofobisia viestejä löytyy kaikkialta verkosta ja usein ne kuvaavat seksuaalisia vähemmistöjä epänormaaleina tai muita vähempiarvoisina. Nämä asenteet ilmenevät vitseinä, kiusaamisena, vihamielisinä kommentteina, mustamaalauksena ja stereotyyppeinä.
Satunnainen ja arkinen homojen ja muiden vähemmistöjen vastainen kieli on myös varsin yleistä internetissä. Emme enää siedä rasistista kieltä ja puutumme yhä useammin myös seksistisiin ilmauksiin. Tästä huolimatta homovihamieliseen kieleen ei juurikaan puututa, vaikka se samalla tavoin kuin tarkoitetut ja kohdistetut viestit vahvistaa negatiivisia asenteita ja käytöstä.
Huolimatta siitä leviävätkö homofobiset asenteet lainsäädännön vai sosiaalisen median kautta, on homofobia todellinen huolenaihe tämän päivän maailmassa. Kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä voivat kaikki sukupuoli-identiteettiin katsomatta liittyä taistelemaan homofobiaa vastaan sekä verkossa että sen ulkopuolella.