Tärkeitä tilastoja
- Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka hyväksyttiin yksimielisesti vuonna 1948 ja joka on käännetty yli 300 kansalliselle ja paikalliselle kielelle, on tunnetuin ja mainituin ihmisoikeusasiakirja maailmassa.
- Sen jälkeen on luotu yli 80 kansainvälistä ihmisoikeusvälinettä.
- Ihmisoikeusvaltuutettu – YK: n virkamies, joka on ensisijaisesti vastuussa ihmisoikeustoiminnasta – saa vuosittain yli 200 000 raporttia erilaisista rikkomuksista.
- Vuonna 1998 hyväksyttiin perustuslaki kansainväliselle rikostuomioistuimelle.Ihmisoikeudet ovat:
- Oikeus poliittiseen valintaan.
- Oikeus ilmaisiin yhdistyksiin.
- Oikeus mielipiteen ja sananvapauteen.
- Oikeus ilmaista ja nauttia omasta kulttuuristaan.
- Oikeus olla vapaa mielivaltaisista pidätyksistä.
- Oikeus tyydyttävään elintasoon, terveydenhuoltoon, asuinolosuhteisiin ja ruokaan.
- Oikeus vapauteen.
- Oikeus työhön.
Kansainvälisen oikeuden selkeyttämiä ja lausuttamia oikeuksia koskevaa luetteloa on dramaattisesti laajennettu koskemaan uusia aiheita, kuten kuolemanrangaistusta, lapsia aseellisissa selkkauksissa, uhrien kärsimää vahinkoa, vammaisia, HIV:stä tai AIDS:ista johtuvaa syrjintää, pakotettuja tai tahattomia katoamisia, ympäristöä, rankaisematta jättämättömyyttä, alkuperäiskansoja, vierailevia työntekijöitä, rauhanturvaamista, lapsikauppaa, terrorismia, ihmisoikeuksien puolustajia, sotarikoksia, oikeutta kehitykseen ja paljon muuta.
Ihmisoikeuksien takaaminen kaikille ihmisille on kuitenkin edelleen valtava haaste, etenkin kun otetaan huomioon ihmisoikeusrikkomukset ja rikokset, joita esiintyy jatkuvasti kaikkialla maailmassa.
Rakennuspalikoita
Ihmisoikeuksien ja inhimillisen kehityksen suuret edistysaskeleet toteutettiin toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. YK: n peruskirja vuodelta 1945, jota seurasi ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuonna 1948, käynnisti uuden aikakauden, jona kansainvälisesti sitouduttiin ihmisten vapauteen.
Nämä kaksi asiakirjaa:
- korostivat oikeuksien ja tasa-arvon yleismaailmallisuutta.
- tekivät ihmisoikeuksien toteutumisesta ihmiskunnan yhteisen tavoitteen.
- identifioivat laajan joukon kansalais-, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille.
- loivat kansainvälisen järjestelmän, jolla edistetään ihmisoikeuksien toteutumista sellaisten tahojen kanssa, jotka asettavat standardeja, säätävät kansainvälisiä säännöksiä ja valvovat täytäntöönpanoa (mutta ilman valtaa).
- tunnustivat kunkin valtion vastuun oikeudellisesti sitovista ihmisoikeusvelvoitteista.
Ihmisoikeuksien tärkein väline
- Kansainvälinen laki yksilön oikeuksista. Yksilön oikeuksia koskeva kansainvälinen laki koostuu ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta, kansainvälisestä siviili- ja poliittisten oikeuksien yleissopimuksesta (ICCPR) ja kahdesta lisäpöytäkirjasta sekä kansainvälisestä taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien yleissopimuksesta (ICESCER). UDHR on yleiskokouksen hyväksymä julistus, joten sitä ei tarvitse ratifioida. ICCPR on ratifioinut 147 maata ja ICESCER 145 maata.
- Kansainvälinen yleissopimus kaikenlaisen rotusyrjinnän poistamisesta. Hyväksytty vuonna 1965 ja tullut voimaan vuonna 1969. Yleissopimuksessa käsitellään erityistä syrjintää, joka perustuu rotuun, väreihin, syntyyn tai kansalliseen etniseen alkuperään. Ratifioinut 157.
- Yleissopimus naisten kaikenlaisen syrjinnän poistamisesta (CEDAW). Hyväksytty vuonna 1979 ja tullut voimaan vuonna 1981. Tämä on ensimmäinen kattava oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, joka kieltää naisten syrjinnän ja joka velvoittaa hallitukset toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon nopeuttamiseksi. Ratifioinut 168 maata.
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus. Hyväksytty vuonna 1984 ja tullut voimaan vuonna 1989. Yleissopimus luo mahdollisuuden hallituksille kidutuksen ja muun julman tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi. Ratifioinut 124 maata.
- Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Hyväksytty vuonna 1984 ja tullut voimaan vuonna 1991. Yleissopimuksessa todetaan, että lasten oikeuksien suojelemiseen ja edistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ratifioinut 191 maata.
Miten valvoa, että maa toimii allekirjoitetun yleissopimuksen mukaisesti?Kussakin kuudessa merkittävässä ihmisoikeussopimuksessa on määräys sellaisen sopimuspuolen perustamisesta, joka valvoo sääntöjen noudattamista. Tämä virasto tutkii sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden raportteja. He aloittavat vuosittain neuvottelut lähes 60 kansallisen hallituksen kanssa ja antavat yhteenvetoja, havaintoja ja riippumattomien asiantuntijoiden ehdotuksia parannuksia varten.
Näitä elimiä ovat muun muassa:
- Rotuun perustuvan syrjinnän poistamista käsittelevä komitea
- Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea
- Lapsen oikeuksien valiokunta
- Kidutuksen vastainen komitea
- Ihmisoikeuskomitea
- Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien valiokunta Lisäksi on luotu mekanismeja, jotka ylittävät yleissopimukset tiettyjen kysymysten käsittelemiseksi. Tällaisia mekanismeja ovat:
- YK: n erityisraportoijat
- Pääsihteerin erityisedustajat
- Asiantuntijat
- Työryhmät