29.10.2013 – Vuoden 1998 hittielokuvassa Will Smith esitti valtiota vastaan taistelevaa asianajajaa. Elokuvassa Smithin esittämää hahmoa uhkailtiin, salakuunneltiin ja jahdattiin, koska tämä tiesi liikaa.
On huolestuttavaa, että myös tosielämässä ihmisoikeuspuolustajia leimataan yhä useammin valtion vihollisiksi. Näin on etenkin kun kyse on merkittävien kehitysprojektien vaikutuksista, sanoo YK-asiantuntija Margaret Sekaggya.
Ihmisoikeuspuolustajia on leimattu hallituksen tai edistyksen vastaisiksi tilanteissa, joissa nämä ovat puolustaneet suurten kehityshankkeiden, kuten patojen, teiden tai teollisuuslaitosten vaikutusalueelle jääviä yhteisöjä. Joissain tapauksissa ihmisoikeuspuolustajia on leimattu jopa valtion vihollisiksi.
Sekaggyan maanantaina julkistaman raportin mukaan ihmisoikeuspuolustajia on häiritty, stigmatisoitu ja kriminalisoitu työnsä vuoksi.
Ihmisoikeuspuolustajat ovat myös kohdanneet uhkauksia, myös tappouhkauksia. ”Ihmisoikeuspuolustajat eivät vastusta kehitystä, vaan heillä on tärkeä rooli sen edistämisessä,” Sekaggya korosti.
”On tärkeää, että yhteisöillä ja niiden oikeuksia puolustavilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua projektien arviointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen, valvontaan ja arviointiin,” Sekaggya jatkoi. Hänen mukaansa osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ristiriitojen vähentämiseen.
Läpinäkyvyyden puute suurissa rakennusprojekteissa lisää ihmisoikeuspuolustajien ja projektien vaikutusalueella elävien yhteisöjen haavoittuvuutta. Lisäksi läpinäkyvyyden puute heikentää sekä valtion että projekteihin osallistuvien yksityisen sektorin toimijoiden legitimiteettiä.
”On erittäin tärkeää, että ihmisoikeusrikkomuksista raportoivilla on turvalliset toimintamahdollisuudet,” Sekaggya sanoi. Hän korosti, että yksityisen sektorin toimijat, lahjoittajat ja valtiot voivat kaikki vaikuttaa toiminnan vastuullisuuteen.