YK:n uusi ihmisoikeusneuvosto aloittaa tänään työnsä. Neuvosto on varustettu vahvoin valtuuksin vaikeaan tehtäväänsä vahvistaa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää, jotta se voisi paremmin vastata nykyajan haasteisiin. Neuvoston työ on ratkaisevaa, jotta YK voi toteuttaa tehtäväänsä “suojella ihmisoikeuksia ja perusvapauksia”.
On perin väärin uskoa, että työmme alkaa alusta. YK:n 61-vuotiaan ihmisoikeusjärjestelmän perintö on korvaamaton, ja sen loi nyt lakkautettu ihmisoikeustoimikunta. Se koosti lukuisia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja -standardeja, perusti niille monia itsenäisiä valvontamekanismeja sekä seisoi ihmisoikeuksien puolustajien, ihmisoikeusloukkausten uhrien sekä maailman haavoittuvaisten maiden rinnalla. Tämän päivän haaste on taata se, että uusi neuvosto säilyttää tämän perinnön ja sen lisäksi edistää ja suojelee ihmisoikeuksia nykypäivän olosuhteissa.
Uudella ihmisoikeusneuvostolla on useita piirteitä, jotka tekevät siitä huomattavasti edeltäjäänsä paremman. Jopa neuvoston jäsenten valinta viime kuussa tapahtui vanhasta kaavasta poiketen. Vanhan toimikunnan jäsenet valittiin ennen varsinaista ”äänestystä” suljettujen ovien takana. Nyt, uuteen neuvostoon päästäkseen, jäsenmaiden oli kilpailtava paikoista ja ehdokkaiden oli salaisessa lippuäänestyksessä saatava osakseen kaikkien jäsenvaltioiden enemmistön tuki. Ensimmäistä kertaa ehdokkaat antoivat vapaaehtoisia vaalilupauksia edistää ja vaalia ihmisoikeuksia. Näiden lupausten odotetaan myös toteutuvan, sillä vaihtoehtona on mahdollinen erottaminen neuvostosta.
Lakkautetun ihmisoikeustoimikunnan jatkuva ongelma oli kaksinaismoralismi. Neuvoston perustava päätöslauselma painottaa siitä luopumista. Menneisyydessä käydyt politisoidut keskustelut hämärsivät yleensä sen tosiasian, että kaikilla valtioilla on ihmisoikeusongelmia, joista niiden on otettava vastuu. Ratkaisevaa on vastuunotto – ei jäsenyys. Tämän vuoksi uusi yleismaailmallinen seurantamekanismi tarjoaa neuvostolle – ja samalla koko maailmaille – mahdollisuuden tutkia YK:n kaikkien 191 jäsenvaltion ihmisoikeustilanteen. Tämä puolestaan antaa mahdollisuuden parantaa ihmisoikeustilannetta dramaattisesti koko maailmassa.
Ehkä merkittävintä on se, että neuvosto kokoontuu ympäri vuoden. Ihmisoikeustoimikunnan työn tehokkuutta ja joustavuutta rajoittivat sen kuuden viikon kokoontumiset. Saamallaan aikalisällä neuvosto voi ottaa tehtäväkseen puhkeamassa olevien kriisien laukaisemisen ja vastata ajoissa tilanteisiin, joissa on ihmisoikeuskriisin viitteitä. Neuvoston toimintavalmiutta on kokonaisuudessaan parannettu siten, että se voi vastata puhjenneisiin kriiseihin reaaliajassa.
Näillä muutoksilla ei kuitenkaan juuri ole merkitystä, mikäli neuvoston jäsenet eivät ole valmiita laittamaan omia poliittisia intressejään hetkeksi sivuun ja ottamaan ihmisoikeusasiaa omakseen. Jokaisen jäsenen on omalta osaltaan näytettävä moraalisen johtajuuden mallia. Se, että neuvoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin vahva ihmisoikeuksien puolesta puhuja, Meksikon suurlähettiläs De Alba, on merkki siitä, että neuvoston jäsenet ovat tosissaan: uusi toimielin on turvallisissa, puolueettomissa ja pätevissä käsissä.
Neuvosto tulee kohtaamaan lukuisia haasteita, joista monet vaativat ankaraa puntarointia ja keskustelua. Kun katsotaan entisen toimikunnan työtä, huomataan, että jäsenet joutuvat vaikeiden valintojen eteen. Uuden toimielimen työn on tarkoitus perustua vanhan toimikunnan tunnustettuihin vahvuuksiin sekä pitää kiinni tämän parhaista käytännöistä ja piirteistä. Ihmisoikeusjärjestelmän mekanismeilla ei ole varaa tinkiä mistään.
On tärkeää löytää ratkaisu siihen, kuinka neuvoston jäset voivat pureutua paremmin olemassaolevien ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä ihmisoikeuksienstandardien kehittämiseen. On toivottavaa, että kaikki ihmisoikeudet – taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, poliittiset ja siviilioikeudet – katsotaan samanarvoisiksi. Ennen kaikkea entistä paremmat ja tehokkaammaat puitteet vaativat jäsenvaltioilta valmiutta eikä ainoastaan julistuksia. Vanhan toimikunnan haaste oli aikanaan luoda maailmanlaajuiset ihmisoikeusstandardit. Uuden neuvoston tehtävä on toimeenpanna ne. Jäsenvaltiot ovat tehneet suuria lupauksia. Myös odotukset ovat suuret. Ihmisoikeusloukkausten uhrit kaikkialla maailmassa ansaitsevat lupausten toteutumisen.