12.3.2015 – Ilmastonmuutoksen aiheuttamista turvallisuusuhkista tuli pääpuheenaihe Pariisin ilmastokokousta pohjustavissa neuvotteluissa Genevessä.
Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius varoitti, että koko maailman turvallisuus on uhattuna, mikäli vuoden lopussa järjestettävässä kokouksessa Pariisissa ei saada aikaan uutta ilmastosopimusta.
”Merenpintojen nousu, merien happamoituminen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämä maahanmuutto vaikuttavat kaikki turvallisuuteen. Jos ilmasto heikkenee, turvallisuus heikkenee. Joudumme taistelemaan luonnonvaroista, kuten öljystä tai vedestä”, Fabius sanoi Geneven-neuvotteluiden alkaessa 8. helmikuuta.
Yhdysvallat: ilmastonmuutos turvallisuusuhka
Kaksi päivää ennen Fabiuksen lausuntoa Yhdysvaltain hallitus julisti kansallisessa turvallisuusstrategiassaan, että ilmastonmuutos on terrorismiin, joukkotuhoaseisiin ja tautiepidemioihin verrattava uhka maan turvallisuudelle.
Presidentti Barack Obaman edustaja Josh Earnest sanoi presidentin uskovan, että ilmastonmuutos vaikuttaa useampiin amerikkalaisiin kuin terrorismi.
”Presidentti tarkoittaa sitä, että kun puhutaan ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista amerikkalaisten päivittäiseen elämään, sen vaikutus on laajempi kuin terrorismin”, Earnest tarkensi.
Tutkimuslaitos Daran mukaan ilmastonmuutos aiheutti vuonna 2012 yli 400 000 kuolemaa. Luvun odotetaan nousevan 600 000:een vuoteen 2030 mennessä.
Terrorismiin menehtyneiden määrä oli suurin vuonna 2013, jolloin sen seurauksena kuoli 18 000 ihmistä. Koko 13-vuotisen tutkimuksen aikana terrorismi aiheutti 100 000 kuolemaa, kertoo Institute for Economics and Peace -laitos.
Obaman hallinto nosti esille ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia edellisen kerran viime vuoden lokakuussa, jolloin puolustusministeriö julkaisi ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän raportin ”Climate Change Adaptation Roadmap”.
Puolustusministeri Chuck Hagel kutsui ilmaston lämpenemistä kerrannaisvaikuttajaksi. Hagelin mukaan sään ääri-ilmiöt kasvattavat esimerkiksi myös tartuntatautien ja terrorismin vaarallisuutta.
YK:n turvallisuusneuvosto nimitti ilmastonmuutoksen turvallisuusuhkaksi vuonna 2007, jolloin se käsitteli asiaa ensimmäisen kerran. Kaksi vuotta myöhemmin YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi turvallisuusneuvostolle suunnatussa raportissaan, että ilmastonmuutoksen riskeihin kuuluvat esimerkiksi ruuan saatavuuden vaarantuminen ja ihmisten altistuminen entistä rajummille säänvaihteluille.
“Ilmastonmuutos vie pohjaa valtioiden kehitykseltä ja samalla vähentää hallitusten kykyä pitää maansa vakaana. Kasvavat muuttovirrat ja taistelut luonnonvaroista voivat aiheuttaa kansallisia konflikteja, jotka leviävät myös muihin maihin”, Ban kirjoitti.
Arktinen alue
Jääpeitteen sulaminen on lisännyt arktisen alueen geopoliittista merkitystä. Uusia meriväyliä aukeaa Atlantilta Tyynellemerelle ja jään alla saavuttamattomissa olleet luonnonvarat saattavat yhtäkkiä tulla saataville.
Noin kolmanneksen maapallon tuntemattomista kaasuvarannoista ja 13 prosenttia öljystä arvioidaan olevan arktisella alueella. Lisäksi jäiden alla
on suuria määriä hiiltä, kuparia, timantteja, kultaa, lyijyä ja sinkkiä.
Toistaiseksi arktisilla alueilla tehty yhteistyö on ollut esimerkillistä. Kaikki Arktisen neuvoston jäsenmaat, eli Yhdysvallat, Venäjä, Kanada ja Pohjoismaat, ovat julistaneet sitoutuvansa YK:n merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS).
Tanska, Venäjä ja Kanada ovat esittäneet ristikkäisiä aluevaatimuksia pohjoisnapaa ympäröivistä vesistä ja jäätiköistä, mutta tehneet niin UNCLOS-sopimuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Suurin osa arktisen alueen energia- ja mineraalivaroista ei sijaitse kiistellyllä alueella, vaan kutakin valtiota ympäröivillä 200 merimailin suuruisilla talousvyöhykkeillä.
Afrikka ja Himalaja
Afrikan väestön oletetaan kaksinkertaistuvan yhdestä miljardista kahteen miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu kuluttaa luonnonvaroja ja lisää veden vähyydestä aiheutuvia kiistoja. Vuonna 2007 julkaistussa mielipidekirjoituksessa pääsihteeri Ban huomautti, että ilmastonmuutos oli ainakin osittain syynä Darfurin sisällissotaan, yhteen Afrikan historian väkivaltaisimmista konflikteista.
Väestönkasvun ohella yhtä huolestuttavaa on Himalajan vuoristossa sijaitsevien jäätiköiden vetäytyminen. Synkimpien arvioiden mukaan jäätiköt häviävät kokonaan seuraavien 20-30 vuoden aikana. Himalajan jäätiköiltä virtaa vettä muun muassa Gangesiin, Indukseen, Mekongiin, Yangtseen ja Keltaiseenjokeen. Joet ruokkivat välillisesti miljardeja ihmisiä Kiinassa, Intiassa ja muissa alueen maissa.
Kaksi maailman väkirikkainta maata, Intia ja Kiina, näin ollen jakavat pääasiallisen puhtaan veden lähteensä. Intialla on käytettävissään vain 4 prosenttia maailman puhtaasta vedestä, vaikka sen väkiluku on 16 prosenttia koko maailman väestöstä. Kiinan luvut ovat samansuuntaiset: sen käytössä on 7 prosenttia puhtaan veden varannoista, vaikka maassa asuu viidennes maailman kokonaisväestöstä.
Artikkeli on osa UNRICin uutiskirjettä. Lue loput artikkelit täältä: Maaliskuu 2015