Sanasto:
A
Antropogeeninen
Ihmisen aiheuttama: käytetään kuvaamaan ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasuja.
B
Biomassapolttoaineet tai biopolttoaineet
Polttoaine, joka tuotetaan orgaanisesta kuiva-aineesta tai kasviöljystä.
Näitä polttoaineita pidetään uusiutuvina jos kasvillisuutta, josta ne tuotetaan, ylläpidetään tai istutetaan uudelleen. Biopolttoaineiden lähteitä voivat olla esimerkiksi polttopuu, sokerista käynyt alkoholi ja soijapavuista saatu kasviöljy. Näiden polttoaineiden käyttö fossiilisten polttoaineiden sijaan vähentää kasvihuonepäästöjä, sillä kasvit, joista polttoaine saadaan, vangitsevat ilmakehän hiilidioksidia.
H
Hiilidioksidi/CO2
Määrältään merkittävin ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista; sitä syntyy myös luonnollisella tavalla esimerkiksi tulivuorenpurkauksissa.
Hiilidioksidin poistaminen ilmastosta
Hiilidioksidin poistaminen ilmastosta ja sen siirtäminen hiilinieluun.
Hiilinielu
Luonnollinen ilmiö tai prosessi, joka sitoo hiilidioksidia, kuten esimerkiksi metsä.
I
Ilmasto
Ilmasto määritellään usein “tavallisena säänä”, tai tilastollisena kuvauksena, jossa määritellään keskiarvo ja vaihteluväli lämpötilalle, sademäärälle ja tuulelle usean, usein kolmen, vuosikymmenen aikana. Laajemmassa mielessä ”ilmasto” viittaa ilmastojärjestelmän tilaan. (IPCC)
Ilmastonmuutoksen hillintä
Politiikat ja toimet, jotka tähtäävät kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, niin että ilmastonmuutoksen seurauksia hillitään. Tästä esimerkkinä voi mainita fossiilisten polttoaineiden tehokkaamman käytön teollisissa prosesseissa tai sähköntuotannossa, aurinkoenergiaan tai tuulivoimaan vaihtamisen, rakennusten eristyksen parantamisen sekä metsien ja muiden hiilinielujen suojelemisen, jotta nämä poistaisivat suuremman määrän hiilidioksidia ilmakehästä.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos UNFCCC:n kuvaamana: ilmastossa tapahtuva muutos, joka johtuu suoraan tai välillisesti ihmistoiminnasta, joka muuttaa ilmakehän koostumusta ja esiintyy luonnollisen vaihtelun lisänä pitkäkestoisesti.
Ilmastonmuutos IPCC:n kuvaamana: Ilmaston havaintotiedoissa ilmenevä ilmastonmuutos syntyy ilmastojärjestelmän sisäisten muutosten seurauksena, yhteisvaikutuksessa sen komponenttien kanssa tai ulkoisten voimien aiheuttamien joko luonnollisten tai ihmisten aiheuttamien muutosten seurauksena. Yleensä näiden syiden toisistaan erottaminen ei ole mahdollista.
J
Julistus
Tärkeään kokoukseen osallistuvien ministerien antama ei-sitova, poliittinen lausunto.
K
Kasvihuonekaasut
Ne ilmakehän kaasut, jotka ovat vastuussa globaalista lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksesta. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja nitro-oksiidi (N20). Vähemmän esiintyviä – mutta erittäin voimakkaita – kasvihuonekaasuja ovat HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet ja rikkiheksafluoridi (SF6).
O
Osapuolikonferenssi (COP)
UNFCCC:n päätöksentekevä elin. Osapuolikonferenssi kokoontuu vuosittain arvioimaan puitesopimuksen tilaa.
P
Päästökauppa
Yksi Kioton pöytäkirjan kolmesta joustomekanismista. Kioton sopimuksen allekirjoittaneilla mailla, joilla on laillisesti sitovia päästötavoitteita, saavat tuottaa tietyn määrän kasvihuonepäästöjä. Näiden määrän pitäisi laskea ajan myötä, johtaen päästövähennyksiin pitkällä aikavälillä. Kioton pöytäkirjassa on määritelty sallittu päästömääräyksikkö (Assigned Amount Unit, AAU), joka on yhtä paljon kuin yksi hiilidioksiditonni. Näistä päästöyksiköistä saa käydä kauppaa maiden välillä. Jokaisen määrätyn ajanjakson jälkeen jokaisen maan päästömääräyksikköjen määrä täytyy olla sama kuin hiilidioksidipäästöjen määrä. Jos maan päästöt ovat suurempia kuin päästömääräyksiköt sallivat, ne voivat ostaa Kioton pöytäkirjan mekanismeihin kuuluvia päästöoikeuksia tasapainottaakseen päästöt. Päästökauppa mahdollistaa valinnan sen välillä, että kotona tehdään mahdollisesti epäsuotuisia päätöksiä, kuten rajoitetaan liikennettä, tai toiselle maalle maksetaan päästövähennyksistä. Tällaisen sopimuksen avulla päästöjä voidaan vähentää halvemmalla.
Päästöoikeus
Päästöoikeudet tähtäävät henkilöiden tai yritysten tuottaman kasvihuonekaasujen määrän neutralisoimiseen. Markkinat, yritykset, hallitukset, ynnä muut ostavat päästöoikeuksia, jotta ne pystyisivät noudattamaan niille asetettua päästörajaa. Pienemmässä mittakaavassa yksilöt, yritykset tai hallitukset ostavat päästöoikeuksia hillitäkseen omasta liikenteestä, sähkönkäytöstä ja muusta aiheutuvien kasvihuonepäästöjensä seurauksia.
Päätös
Virallinen sopimus, joka johtaa sitoviin toimiin (toisin kuin päätöslauselma).
Pöytäkirja
Kansainvälinen sopimus, joka liittyy olemassa olevaan puitesopimukseen erillisenä lisänä. Pöytäkirjat yleensä vahvistavat puitesopimuksia lisäämällä uusia, yksityiskohtaisempia sitoumuksia.
R
Ratifiointi
Puitesopimuksen, pöytäkirjan tai sopimuksen lopullinen hyväksyminen, jonka suorittaa usein maan parlamentti tai muu lakia säätävä elin. Ratifiointi mahdollistaa sen, että valtiosta tulee sopimuksen osapuoli.
S
Sopeutuminen
Politiikkoja ja käytäntöjä, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, hyväksyen, että emme voi täysin välttää ilmastonmuutosta ilmakehän ja merien muutoshitauden takia.
Sopeutumisrahasto
Sopeutumisrahasto perustettiin rahoittamaan konkreettisia sopeutumisprojekteja ja -ohjelmia kehitysmaissa, jotka ovat Kioton pöytäkirjan osapuolia.
T
Toimintakyvyn vahvistaminen
Ilmastonmuutoksen kontekstissa toimintakyvyn vahvistaminen tarkoittaa teknisten taitojen ja instituutioiden toimintakyvyn kehittäminen kehitysmaissa, jotta nämä voisivat vastata ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin tehokkaalla tavalla.
V
Vapaaehtoiset toimet
Esimerkiksi yritysten tai muiden toimijoiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet hallitusten mandaattien puuttuessa. Vapaaehtoiset toimet tekevät ilmastoystävällisistä tuotteista ja prosesseista helpommin saatavia ja kannustavat kuluttajia ajattelemaan ympäristöystävällisesti kun he tekevät ostopäätöksiä. (IPCC)
Vähennykset
Markkinoiden, yritysten, hallitusten ja yksilöiden prosessit ja teot, jotka tähtäävät esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Katso myös ilmastonmuutoksen hillintä.
Vähiten kehittyneet kehitysmaat (LDC)
Maailman köyhimmät maat. YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) määritelmän mukaan vähiten kehittyneillä kehitysmailla on alhainen tulotaso, heikot ihmisresurssit ja ne ovat taloudellisesti haavoittuvia. Tällä hetkellä YK:n yleiskokous on määritellyt 50 maata vähiten kehittyneiksi kehitysmaiksi.
Lähde: UNFCCC + IPCC