Ilmastoteot tärkein prioriteetti Ruotsissa

Gothenburg

Gothenburg

Joulukuu 2014 – Pelkästään lokakuussa Ruotsi rahoitti 400 miljoonalla eurolla Green Climate –säätiötä, kehotti EU:ta nostamaan päästötavoitteita 50 prosenttiin, ja nosti ympäristöpuolueen puheenjohtajan varapääministeriksi. Kansainväliset järjestöt sanovatkin Ruotsin näyttävän tietä ilmastotoimenpiteissä.

Ruotsin tuore keskusta-vasemmistolainen hallitus on tehnyt ilmastonmuutoksesta keskeisen kysymyksen nimittämällä ensimmäistä kertaa ympäristöpuolueen puheenjohtajan, Åsa Romsonin, ympäristöministeriksi ja varapääministeriksi. Hiljattainen käydyissä europarlamenttivaaleissakin nähtiin ympäristöpuolueen nousevan maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Ruotsi herätti jokin aika sitten kansanvälistä huomiota hallituksen ilmoitettua budjettiesityksessään vuodelle 2015 Ruotsin rahoittavan YK:n Green Climate –pankkia 400 miljoonalla eurolla, joka on tähän mennessä kunnianhimoisin lupaus.

”Tarvitsemme juuri tämän kaltaista johtajuutta säätiön rahoittamiseksi, ja lähettääksemme viestin, että hallitukset ovat ilmastonmuutoksen tosissaan”, sanoi Oxfamin Internationalin finanssiasiantuntija Tim Gore.

Ympäristökysymykset ovat perinteisesti saaneet paljon huomiota Ruotsissa. Ruotsi on valinnut kunnianhimoisempia tavoitteita, kuin mitä Kyoton pöytäkirja velvoittaisi, ja on onnistunut vähentämään päästöjään 20 prosentilla vuodesta 1990. Samaan aikaan BKT on kasvanut 60 prosenttia. Vuosien 2011 ja 2012 välillä kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viisi prosenttia, 58,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaaviin lukemiin. Tämä on Ruotsin ympäristönsuojeluviraston mukaan pienin lukema sitten vuoden 1990.

Vuoden 2014 Eurobarometrin mukaan, 81 prosenttia ruotsalaisista uskoo ilmastonmuutoksen olevan suurin meitä kohtaava uhka. Määrä on EU:n suurin.

Kyselyn mukaan Ruotsissa on myös eniten vastaajia (80 %), jotka ilmoittavat tehneensä jotain ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana.

Uusi hallitus hyödyntää tätä tilannetta, ja sanoo haluavansa leikata päästöjä 40 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, lopettaa vähitellen fossiilisten polttoaineiden käyttö samaan vuoteen mennessä, ja saada julkisen liikenteen toimivan puhtailla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on myös pitkällä aikavälillä korvata ydinvoima täysin uusiutuvalla energialla.

Ruotsissa joudutaan kuitenkin järjestämään uudet vaalit maaliskuussa 2015 keskusta-vasemmistolaisen hallituksen kaaduttua kahden kuukauden jälkeen. Vaalien jälkeen nähdään, mitä Ruotsin tavoitteille käy.