16.7.2014 – Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIL) aiheuttaa pelkoa, siirtolaisuutta ja kuolemia Irakissa. Ryhmittymä taistelee tietään maan läpi tarkoituksenaan muodostaa sunnimuslimien kalifaatti, joka kattaisi Syyrian ja Irakin alueet.
Tammikuussa 2014 ääri-islamilainen ryhmä otti haltuunsa Fallujan kaupungissa ja siitä lähtien siviiliuhrien määrä on jatkanut kasvuaan huolestuttavaan tahtiin. Pelkästään kesäkuun aikana maassa kuoli 1500 ihmistä.
ISIL käyttää erilaisia aseita synnyttääkseen kauhua Irakin väestössä. Raporttien mukaan naisia sekä tyttöjä on raiskattu, siepattu sekä pakotettu naimisiin ISILin sotilaiden kanssa.
ISIL on yksi viimeisimmistä uhista Irakille sen konfliktien ja sotien pitkällä tiellä. Maan viimeisin kriisi syttyi vuonna 2003, kun Yhdysvaltain kokoama ”halukkaiden koalitio”, johon kuului yli 48 maata, tuki Irakin sotaa väitettyjen joukkotuhoaseiden riisumiseksi ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää.
Hyökkäyksestä lähtien maan tilanne on ollut hyvin epävakaa. Maassa ei ole ollut halukkuutta sisällyttää maan lukuisia vähemmistöjä päätöksentekoon ja meneillään oleva sota on iskenyt erilaisiin vähemmistöihin erityisen rankasti. Maa koostuu monista eri vähemmistöryhmistä; sunnimuslimit ovat niistä suurin, mutta maassa on myös kristittyjä, Irakin turkmaaneja ja kurdeja.
Erityisesti sunnimuslimit eivät ole saaneet riittävää edustusta Irakin hallituksessa ja nyt ISILin toimintaa syventääkin entisestään shiiojen ja sunnien – kahden islaminuskon suurimman suuntauksen – välisiä jännitteitä.
Konflikti ei riehu enää ainoastaan Irakissa, sillä ISIL on edennyt Syyriaan voitettuaan useita taisteluita Irakissa, ja on nyt alkanut ympäröidä Aleppoa, Syyrian suurinta kaupunkia.
Human Rights Watchin tutkijan Letta Taylerin mukaan vähemmistöjen syrjintä noudattaa maassa jo yleistä kaavaa, mutta siitä huolimatta vähemmistöjen syrjäyttäminen vahvistuu aina konfliktien aikaan: ”Tälläkin hetkellä voimme havaita uskonnollisten vähemmistöryhmien siirtolaisuuden kiihtyvän.”
Y:n pääsihteeri Ban Ki-moon on vaatinut kaikkien konfliktin osapuolin estämään siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa ja totesi, että ”osapuolilla on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus tehdä kaikkensa, jotta siviilien humanitaarisiin tarpeisiin vastataan.”