Islannin parlamentti hyväksyi kuluvan vuoden budjetin juuri ennen joulua. Budjetti sisälsi merkittäviä leikkauksia kehitysyhteistyöhön, vaikka vuotta aiemmin parlamentti oli lähes yksimielisesti päättänyt lisätä apua huomattavasti.
Helmikuussa 2013 Islannin parlamentti päätti nostaa maan kehitysbudjettia 0.26 prosentista kansantuloa 0.28 prosenttiin. Ainoastaan yksi kansanedustaja äänesti ehdotusta vastaan. Samoin parlamentti päätti nostaa kehitysavun osuuden kansantulosta 0.7 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä.
Vain kymmenen kuukautta myöhemmin parlamentti päätti kutienkin leikata vuoden 2014 kehitysvaroja 0.23 prosenttiin kansantulosta. Muut Pohjoismaat käyttävät kehitysyhteistyöhön huomattavasti enemmän varoja: Tanska, Norja ja Ruotsi käyttävät kehitysyhteistyöhön kaikki yli prosentin kansantulostaan.
Ensimmäisessä budjettiehdotuksessa kehitysvarat oli tarkoitus säilyttää vuoden 2013 tasolla. Enemmistö parlamentin talousvaliokunnasta oli kuitenkin eri mieltä. Terveyssektorille tarvittiin varoja ja leikkaukset tehtiin kehitysyhteystyöhön suunnitelluista rahoista.
Lopulta valiokunta ehdotti kehitysapuun 35 prosentin leikkausta. Valiokunnan puheenjohtaja Vigdís Hauksdóttir oli ainoana kansanedustajana äänestänyt aiemmin helmikuussa kehitysavun lisäämistä vastaan.
Keskustaoikeisto voitti parlamenttivaalit huhtikuussa 2013. Hallituksen muodostivat itsenäisyyspuolue ja edistyspuolue.
”Kysymys ei ollut lainkaan esillä tämän vuoden vaalikampanjoinnissa lukuun ottamatta edistyspuolueen populistista siipeä. Toisin sanoin tämä tarkoittaa Hauksdóttiria. Mutta on selvää että nämä leikkaukset eivät vähennä hallituksen kannatusta, kenties jopa päinvastoin”, Islannin politiikan asiantuntija Egill Helgason kommentoi uutiskirjeelle.
Valiokunnan ehdotus leikata kehitysapua sai osakseen kritiikkiä etenkin sosiaalisessa mediassa. Kriitikot esittivät, että hallitus oli heti valtaantulonsa jälkeen laskenut kalastuksen verotusta. Menetettyjen verotulojen määrän on arveltu vastaavan koko Islannin antaman kehitysavun määrää.
Kirjailija Jón Kalman Stefánssonin mukaan kehitysavun leikkaukset olivat kylmiä ja julmia. ”Monilla hallitsevan koalition jäsenillä on pieniä lapsia. Voivatko nämä edustajat äänestää ehdotuksen puolesta ja silti mennä koteihinsa tietäen vähentäneensä monien lasten mahdollisuuksia kunnolliseen elämään”, Stéfansson kysyi.
Jopa ulkoministeri Gunnar Bragi Sveinsson vastusti leikkauksia. Lopulta kolmasosa leikkauksista peruttiin.
”En muista vastaavia reaktioita niiden seitsemän vuoden aikana, joina olen seurannut kehitysyhteistyöstä käytävää keskustelua Islannissa”, sanoi Islannin kehitysapua hallinnoivan ICEIDAN viestintäpäällikkö Gunnar Salvarsson. ”On silmiinpistävää, kuinka positiivisesti islantilaiset keskimäärin suhtautuvat kehitysyhteistyöhön. Tämä ei toki tule yllätyksenä kun katsoo viimeaikaisia mielipidemittauksia”, Salvarsson kommentoi.
Lokakuussa tehdyssä kyselyssä yli 90 prosenttia islantilaisista halusi pitää kehitysavun nykyisellä tasolla tai lisätä sitä.
Islannin UNIFEC:in pääsihteerin Stefán Ingi Stefánssonin mukaan oli vuoteen 2013 mennessä saanut enemmän kehitysapua kuin antanut sitä. Islanti sai jopa merkittäviä määriä Yhdysvaltojen antamaa Marshall-apua, vaikkei kärsinyt sodassa tuhoja. Islanti sai myös avustuksia YK:n kehitysohjelmalta vielä 1970-luvulla.
”Toisin sanoin herran vuonna 2013, olemme viimeinkin antaneet enemmän kuin saaneet. Tämä on kaunista”, kommentoi Jón Kalman Stefánsson.