Lokakuu 2014 – Kun pohjoismaiset ihmiset tapaavat, he yleensä korostavat erojaan. YK:ssa puolestaan Pohjoismaat nähdään usein yhtenä, ja kuvaa vahvistavat yhteinen historia ja kulttuuriperimä. Mutta kun on tosi kyseessä, kuten YK:n yleiskokouksen yleiskeskustelun aikana valtioiden linjatessa ulkopolitiikkaansa, kuinka samanlaisia ovat Pohjoismaat?
Hiljattain pidetyssä yleiskeskustelussa Pohjoismaat täyttivät odotukset suurilta osin, joissain tapauksissa maat olisivat käytännössä jopa voineet pitää toistensa puheet. Toisaalta sama pitää paikkansa monien muiden Euroopan maiden kohdalla, jotka ovat jäseniä tai tiiviissä yhteistyössä Naton ja/tai EU:n kanssa.
Neljä viidestä Pohjoismaasta aloitti puheensa käsittelemällä Irakia/Syyria ja Ukrainaa. Norja kuitenkin otti ensin puheeksi ilmastonmuutoksen, jonka Suomi mainitsi vain viimeisessä lauseessaan. Kaikki viisi maata käsittelivät vaihtelevalla laajuudella Irakia, Syyria, Ukrainaa, Ebolaa, ilmastonmuutosa, vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendaa, naisten voimaannuttamista ja Lähi-itää.
Kaikki viisi kritisoivat turvallisuusneuvoston toimettumuutta Syyriassa ja Ukrainassa, mutta valitsivat muuten painottaa toisia aiheita.
Tanska puhui viidestä maasta eniten ilmastonmuutoksesta, ja melko kattavasti Ebolasta, unohtamatta tämänhetkisiä konflikteja.
Suomi keskittyi kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen, painopisteen ollessa Ukrainassa, mutta myös Irakissa ja Syriassa sekä vuoden 2015 jälkeisessä kehitysagendassa. Suomi mainitsi ilmastonmuutoksen vain viimeisessä lauseessa ja naisten kohtaamat ongelmat vain ohimennen.
Islanti painotti tämänhetkisiä rauha- ja turvallisuusongelmia, ja puhui muita Pohjoismaita enemmän Israelin ja Palestiinan välisestä konfliktista kuin muut Pohjoismaat, unohtamatta naisia ja ilmastonmuutosta. Islanti kuitenkin käytännössä ohitti kokonaan Ebolan ja oli ainoa maa, joka puhui erityisesti meristä.
Norjan puhe oli laaja ja painottui ilmastonmuutokseen ja vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan. Ihmisoikeuksista tehtiin yksi politiikan kulmakivistä ja myös naisten oikeudet saivat paljon huomiota. Konflikteista puhuttiin kuitenkin suhteellisen vähän.
Ruotsi puhui myös paljon ilmastonmuutoksesta ja vuoden 2015 jälkeisestä kehitysagendasta sekä rauhasta ja turvallisuudesta. Ruotsin kansalliset priotiteetit olivat maahanmuutto ja pakolaispolitiikka, Dag Hammarskjöldin murhan tutkinta sekä maan ehdokkuus turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
Keskeisiä lauseita puheissa:
- Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt:“Jotkut pelkäävät siirtymisen vihreään energiaan rajoittavan taloudellista kasvua, mutta asian ei välttämättä tarvitse olla niin. Tanskan talous on kasvanut 40 prosentilla vuodesta 1990 päästöjen vähentyessä 20 prosenttia samalla aikavälillä.
- Suomen presidentti Sauli Niinistö:“Sääntöihin perustava kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien ja kehityksen edellytys. Jos lopetamme tämän järjestelmän suojelemisen, se lopettaa meidän suojelemisen.“
- Islannin ulkoministeri Gunnar Bragi Sveinsson:“Israelin ja Gazan välinen hyödyttömmän sodan aiheuttamat ihmishenkien menetykset tänä kesänä eivät ole hyväksyttäviä. Älköön ihmisten olleen kuolleen turhaan ja saavatkoon palestiinalaiset lapset tulevaisuuden ilman miehitystä – Palestiinan miehityksen on loputtava.“
- Norjan pääminsteri Erna Solberg:“ Tyttöjen koulutus on “pikamoottoritie“ köyhyyden lopettamiseen. Jos yksi koulutyttö voi voi nousta vastustamaan Talibania, niin kansainvälinen yhteisö voi varmasti voittaa ekstremismin ja terrorismin.“
- Ruotsin pysyvä YK-lähettiläs Marten Grunditz:“Kun turvallisuusneuvoston, jonka päävastuuna on rauhan ja turvallisuuden ylläpito, jäsen hyökkää itsenäistä valtiota vastaan ilman mitään oikeutusta, on maailman toimittava päätäväisesti. Jos vihamielisyydet ovat hyväksyttäviä, ei kukaan voi sanoa, kenestä tulee seuraava uhri.“
Lue lisää:
YK:n yleiskokouksen esityslistalla on ennennäkemätön määrä haasteita, jotka uhkaavat maailmaa