Kuten useimmat mullistavat keksinnöt, muovi siinä muodossa kuin tunnemme sen, syntyi vahingossa. Yrittäessään tehdä jotain aivan muuta, Charles Goodyear sattui keksimään vulkanointiprosessin, joka tarkoittaa kumin tekemistä kestävämmäksi. Ihmiset olivat yrittäneet sitä vuosisatojen ajan.
Sitä ennen luonnonkumi oli ollut houkutteleva materiaali sen joustavuuden vuoksi, mutta se oli hyvin puuromaista, vähän kuten vetisiä nuudeleita, jotka eivät tietenkään ole kovinkaan hyödyllisiä. Goodyearin keksintö muutti asian vuonna 1839. Sen jälkeen muovin ominaisuudet kehittyivät hyvin nopeasti, ja ensimmäinen synteettinen polymeeri bakeliitti kehitettiin vuonna 1909. Sitä voitiin muovailla ja siitä muodostaa kiinteitä esineitä.
Yhä uusia muoveja kehitettiin, kuten neopreeni vuonna 1932 sekä yksi maailman tunnetuimista synteettisistä kuiduista, nylon, vuonna 1938. Nylonin kehittely maksoi 10 miljoonaa dollaria. Ensimmäisenä vuonna nylonia käytettiin kaikkeen hammasharjojen harjaksista sukkahousuihin ja sotilaalliseen käyttöön toisessa maailmansodassa – esimerkiksi laskuvarjojen naruihin.
Nykyään ympäriltämme löytyviä muoveja ovat esimerkiksi teflon, jota käytetään paistinpannujen pinnoitteena, aluksi urheiluvaatteissa käytetty elastaani (paremmin tunnettu kauppamerkillä lycra) ja rasvalle ja ruosteelle vastustuskykyinen dacron (yhdistelmä on tunnettu myös esimerkiksi muovipulloissa käytettynä PET-muovina), jota käytetään esimerkiksi purjehduksessa ja teltoissa. Nämä kaikki perustuvat belgialaisen Leo Baekelandin työhön bakeliitin parissa.
Baekeland tai Goodyear eivät kuitenkaan osanneet aavistaa keksintöjensä pitkän aikavälin seurauksia.
Nykyään kaikkialla ympärillämme on muovia. Sitä on vaatteissamme, puhelimissa, sylitietokoneissa, vuodevaatteissa – jopa ruoassamme. Muovin aiheuttamat riskit alkavat myös selventyä. Esimerkiksi viime vuonna Yhdistyneiden kuningaskuntien kuninkaallinen obstetriikan ja gynekologian yliopisto (RCOG) alkoi kehottaa raskaana olevia naisia ottamaan varovaisen lähestymistavan ja välttämään ruokaa muoviastioissa ja –purkeissa, kun vain mahdollista. Yliopiston raportti painotti umpieritysjärjestelmää häiritsevistä aineista, joita löytyy joistain muoveista kuten bisfenoli-A:sta ja ftalaateista, ja jotka voivat häiritä sikiön kehitystä.
Suurin ongelmamme vaikuttaa olevan muovin hävittäminen. Siitä ei yksinkertaisesti pääse eroon.
Yhä useampien ihmisten tullessa tietoisiksi muovin loppumattomasta elämänkaaresta, mielenkiintoisia trendejä syntyy. Englanninkielinen termi ”plasticarians” kuvaa ihmisiä, jotka ovat päättäneet luopua kokonaan muovista ja vaikeista lyhennelmistä kuten PVC ja BPA. He eivät käytä shampoopulloja, suojamuoveja, muovipurkkeja tai vesipulloja. Pakkauksettomat myymälät yleistyvät hitaasti, mutta varmasti ympäri maailman. Esimerkiksi Texasissa, Espanjassa, Italiassa, Saksassa ja Belgiassa on omat versionsa pakkauksettomista myymälöistä, joista ei voi löytää ainuttakaan muovipussia.
Suomessa on Facebookissa tässä kuussa levinnyt kutsu osallistua muovittomaan syyskuuhun, ja lähes 25 000 ihmistä on ilmoittanut osallistuvansa.
Kampanja kehottaa ihmisiä miettimään, mitä he ostavat ja pyrkimään välttämään muovikääreitä. Sivusto antaa vinkkejä, miten muovijätettä voi vähentää kuukauden aikana ja sen jälkeen – seuraten Ruotsin muovittoman heinäkuun esimerkkiä.
Vaikka Pohjoismaita pidetään ekoystävällisinä ja ympäristöpioneereina monella tapaa, on kuitenkin paljon parannettavaa. Esimerkiksi Suomessa arvioidaan käytettävän 100 miljoonaa muovipussia vuodessa.
Pohjoismaissa hedelmäpusseina käytetyt ohuet muovipussit ovat itse asiassa ympäristön kannalta yksi haitallisimmista muovin muodoista, koska se hajoaa pieniksi mikrokokoisiksi muovinpalasiksi. Nämä muovinpalaset eivät koskaan katoa ja ne päätyvät meriin ja niiden ekosysteemeihin, ja lopulta takaisin meille.
Suomen YK-liiton Pallonkutistajat-kampanja muistuttaa, että jätealueet maailman merissä ovat 50-luvun jälkeen kymmenkertaistuneet joka vuosikymmen. Kampanja pyytääkin apua ensimmäisen ihmisten luoman muovimantereen nimeämisessä.
Joten: ota oma pussi mukaan kauppaan mennessäsi, jätä muovipussi ostamatta ja pyri ostamaan tuotteita ilman muovikääreitä. Muovittomaan syyskuuhun voi osallistua monella tapaa, ja pienetkin yksittäiset teot voivat auttaa muovijätteen vähentämisessä ja ongelman ratkaisemisessa.
Helppoja vinkkejä muovittomaan keittiöön:
1) Aloita kaupassa. Valitse tuoreita, pakkaamattomia tuotteita tai jätä muovi kauppaan. Uskalla olla vaikea asiakas – puhu myymäläpäällikön kanssa ja vaadi vähemmän pakkauksia tai lähetä yhdessä ystäviesi kanssa sähköpostia kauppaan.
2) Käytä kierrätettäviä pusseja, myös hedelmille ja vihanneksille
3) Panosta lasipurkkeihin sen sijaan, että ostaisit tomaattimurskaa, oliiveita, keittoja, mausteita ym. Muovipakkauksissa
4) Säilytä elintarvikkeet kotona lasiastioissa – niistä ei irtoa vaarallisia kemikaaleja ruokaan.
5) Juo kraanavettä ja kuljeta sitä mukanasi metallisessa astiassa. Suuri osa keittiön muovijätteistä tulee vesi- ja virvoitusjuomapulloista. Jos pidät hiilihapollisesta vedestä, harkitse juomakoneen ostamista.
6) Korvaa muoviset keittiövälineet puisille ja ruostumattomasta metallista tehdyillä.
Lue lisää maailmanlaajuisesta muoviongelmasta UNRIC:in aikaisemmasta uutiskirjeestä.