14.10.2014 – Yksittäisellä kuluttajalla on usein hyvin vähän keinoja välttää väärennettyjen tuotteiden ostamista. Tuoteväärennös on rikos, joka koskettaa lähes kaikkia tavalla tai toisella. Väärennetyt tuotteet saattavat vaarantaa kuluttajan terveyden tai pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Esimerkiksi väärennetyt lääkkeet ovat vakava terveysriski. Väärennettyjen lääkkeiden laiton valmistaminen on valtava bisnes: Aasiassa ja Afrikassa myydään vuosittain arvioilta noin 5 miljardin dollarin arvosta väärennettyjä lääkkeitä. Parhaimmillaan väärennetyt lääkkeet eivät vaikuta lainkaan, pahimmillaan ne se saattavat sisältää tuntemattomia tai vaarallisia ainesosia.
Autonrenkaat, jarrupalat, ilmatyynyt, lentokoneiden osat, kodinkoneet, äidinmaidonkorvikkeet ja lasten lelut ovat vain muutamia esimerkkejä tuotteista, joita väärennetään.
Tuoteväärennöksiin liittyy myös monia eettisiä näkökulmia. Väärennösten valmistamiseen saattaa liittyä työntekijöiden oikeuksien polkemista, työturvallisuuden laiminlyöntejä tai maahanmuuttajien salakuljettamista. Väärennösten valmistamissa saatetaan vaarantaa uhanalaisia lajeja tai saastuttaa ympäristöä.
YK:n huume- ja rikostoimisto UNODC avasi tänään uuden kampanjan, jonka tarkoituksena on levittää kuluttajille tietoa väärennetyistä tuotteista. Arvioiden mukaan maailmassa liikkuu vuosittain 250 miljardin dollarin arvosta tuoteväärennöksiä.
Kampanja pyrkii havainnollistamaan, että väärennöksiä ostamalla kuluttajat saattavat tietämättään tukea järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi väärennökset ovat terveysriski kuluttajille itselleen.
UNODC:n johtajan Yuru Fedotovin mukaan tuoteväärennökset houkuttelevat rikollisia niihin liittyvän matalan riskin ja korkean tuoton vuoksi. Esimerkiksi huumeiden valmistamiseen verrattuna tuoteväärennösten valmistaminen ja levittäminen on riskitöntä. ”Tuoteväärennökset liittyvät rahanpesuun ja lisäävät korruptiota. On myös todisteita, että väärennökset linkittyvät huumekauppaan ja muihin vakaviin rikoksiin”, Fedotov kommentoi.
Rikollisryhmät kuljettavat väärennettyjä tuotteita samalla tavoin kuin huumeita, aseita tai ihmisiä. Vuonna 2013 YK:n huume- ja rikostoimiston ja Maailman tullijärjestön yhteisessä valvontaohjelmassa joka kolmannesta tarkastetusta rahtikontista löydettiin väärennettyjä tuotteita, vaikka ohjelman alkuperäisenä tarkoituksena oli valvoa huumekauppaa.