Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) uusi raportti kertoo, että 350 miljoonaa maaseudun asukasta on päässyt irti äärimmäisestä köyhyydestä viimeisen vuosikymmenen aikana
Rural Poverty Report 2011 kertoo eri alueiden epätasaisesta kehityksestä ja muuttuvien maatalousmarkkinoiden kehitysmahdollisuuksista.
Siitä huolimatta, että olemme nähneet kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana, kehitystä, joka on nostanut yli 350 miljoonaa maaseudun asukasta äärimmäisestä köyhyydestä, globaali köyhyys on edelleen valtava ja ennen kaikkea maaseutuun liittyvä ilmiö, sillä 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista äärimmäisen köyhästä asuu maaseudulla – kertoo IFAD:in tänään julkaisema raportti.
Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston Rural Povery Report 2011 kertoo, että viimeisen vuosikymmenen aikana äärimmäisen köyhien, alle 1,25 dollarilla päivässä elävien, kokonaisosuus kehitysmaiden maaseudun asukkaista on laskenut 48 prosentista 34 prosenttiin. Suuret muutokset Itä-Aasiassa ja etenkin Kiinassa selittävät suurelta osin tätä kehitystä.
Raportti kertoo äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän huolestuttavasta kasvusta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka äärimmäisen köyhien eli alle 1,25 dollarilla päivässä elävien osuus, 62 prosenttia, onkin laskenut hieman siitä, kun IFAD julkaisi viimeisen maaseudun köyhyydestä kertovan raportin vuonna 2001. Raportti kertoo myös maaseudun köyhyyden itsepintaisuudesta Etelä-Aasiassa, missä noin miljardi äärimmäisen köyhää maaseudun asukasta asuu.
Yhä epävakaammat ruokahinnat, ilmastonmuutoksen epävarmuustekijät ja vaikutukset ja luonnonresurssien asettamat rajoitukset tekevät maaseudun köyhyyden vähentämisestä monimutkaisempaa, raportti kertoo.
Raportti kuitenkin myös korostaa, että syvälliset muutokset maatalousmarkkinoissa edesauttavat sitä, että kehittyvän maailman pienviljelijöille syntyy uusia ja lupaavia mahdollisuuksia, joiden avulla he voivat lisätä tuotantoaan merkittävästi. Tämä on tarpeellista yhä urbaanimman, vuoteen 2050 mennessä todennäköisesti jo 9 miljardiin kasvaneen, maailmanväestön tarpeiden kohtaamiseksi.
Raportin mukaan meillä on kiireellinen tarve investoida maanviljelyyn enemmän ja paremmin. Investointien pitää perustua uuteen lähestymistapaan eli pienviljelyyn, joka on sekä markkinaorientoitunutta että kestävää, raportti painottaa.
“Raportti huomauttaa, että on aika suhtautua köyhiin pienviljelijöihin ja maaseudun yrittäjiin täysin uudella tavalla – ei hyväntekeväisyyden kohteina, vaan ihmisinä, joiden innovaatio, dynaamisuus ja kova työ tulevat tuomaan vaurautta heidän yhteisöillensä ja paremman ruokaturvan koko maailmalle tulevina vuosikymmeninä”, sanoi IFAD:in johtaja Kanayo F. Nwanze.
”Meidän täytyy keskittyä luomaan ympäristö, joka mahdollistaa tämän, jotta he voivat päästä niiden riskien ja haasteiden ylitse, mitä he kohtaavat työskennellessään maatilansa ja muun maaseutuyrittäjyyden tuottavuuden puolesta”, hän sanoi.
Merkittävää edistystä monella saralla
Sen lisäksi, että äärimmäinen köyhyys kehitysmaiden maaseudulla on laskenut, Rural Poverty Report 2011 nostaa esille muita merkittäviä voittoja. Niistä tärkeimpiä ovat:
- Köyhien, eli alle 2 dollarilla päivässä elävien, kokonaisosuus maaseudulla elävistä on laskenut 79 prosentista 61 prosenttiin viimeisen vuosikymmenen aikana.
- Itä-Aasian maaseudulla, lähinnä Kiinassa, on tapahtunut merkittävää kehitystä. Äärimmäisen köyhien määrä laski noin kahdella kolmasosalla, 365 miljoonasta 117 miljoonaan, viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus laski vastaavasti, 44 prosentista 15 prosenttiin.
- Kehitystä on tapahtunut myös muualla. Äärimmäisen köyhien määrä on laskenut yli puolella Latinalaisessa Amerikassa ja lähes puolella Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Molemmilla alueilla äärimmäisen köyhien prosenttiosuus maaseudun asukkaista laski myös merkittävästi.
Haasteita on vielä
Raportti tekee selväksi, että edistyksestä huolimatta maaseudun köyhyys on valtava ilmiö kehitysmaissa tulevaisuudessakin ja että se on erityisen akuutti ongelma Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa:
- Saharan eteläpuolinen Afrikka on kotipaikka lähes joka kolmannelle maailman äärimmäisen köyhästä maaseudun asukkaasta. Tämä luku nousi 268 miljoonasta 306 miljoonaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka Saharan eteläpuolisen Afrikan äärimmäisen köyhien osuus maaseudun asukkaista laskikin 65 prosentista 62 prosenttiin, se on edelleen suurempi kuin missään muualla maailmassa.
- Maaseudun köyhyysluvut ovat laskeneet vain vähän Etelä-Aasiassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Etelä-Aasia on nyt se alue, missä suurin määrä, noin 500 miljoonaa, maaseudun köyhistä asuu. Neljä äärimmäisen köyhää eteläaasialaista viidestä asuu maaseudulla.
Raportti mainitsee ilmastonmuutoksen seuraukset, jotka tekevät maanviljelyksestä vaikeampaa monessa paikkaa ja maaseudun köyhyyden vähentämiseen tähtäävästä työstä monimutkaisempaa sekä alueellisesti että globaalisti.
Tämän lisäksi raportti kertoo, että “alhaiset investoinnit maanviljelykseen, maaseudun heikko infrastruktuuri, riittämätön tuotanto, riittämättömät taloudelliset palvelut ja häviävät luonnonvarat” – erityisesti maa ja vesi ja kasvava kilpailu näiden käytöstä – luovat ympäristön, joka on liian riskialtis ja kannattamaton, jotta kehitysmaiden pienviljelijät voisivat osallistua maatalousmarkkinoihin.
Kiihtyvän kehityksen mahdollisuudet
Raportti kuitenkin myös vihjaa, että maatalousmarkkinoilla käynnissä olevat valtavat muutokset ja lisääntyvät mahdollisuudet maaseudun maatalouteen liittymättömässä taloudessa tarjoavat uutta toivoa, ja maaseudun köyhyyden vastaisessa taistelussa on selvät mahdollisuudet edistyä. Näitä muutoksia ovat muun muassa urbaanien keskusten nopea kasvu ja kasvuun liittyvä arvokkaamman ruuan kasvava kysyntä, sekä se, että maatalousmarkkinat kasvavat ja ovat paremmin organisoituja, jotta ne voisivat vastata elintarvikkeiden kysyntään.
“Maailma, jossa maaseudun asukkaat asuvat, muuttuu erittäin nopeasti tuoden mukanaan uusien mahdollisuuksien kirjon”, sanoi IFAD:in Ed Heinemann, joka johti raportin kirjoittanutta tiimiä. ”Jotta me voisimme auttaa heitä kohtaamaan ne ongelmat, joita heillä on vastassa, ja hyödyntämään mahdollisuuksia parhaimmalla tavalla, hallitusten ja lahjoittajien, jotka työskentelevät heidän kanssaan, on tehtävä paljon enemmän maaseudun tukemiseksi, siihen investoimiseksi, sen infrastruktuurin ja hallinnon parantamiseksi ja maaseudun tekemiseksi paremmaksi paikaksi elää ja tehdä kauppoja.”
Mille tahansa maaseudun köyhyyden vähentämiseen tähtäävälle strategialle on keskeistä ymmärtää, miten maaseudun köyhiä voi auttaa välttämään ja kohtaamaan riskejä, sanoi Heinemann. Riskit voivat olla jo pitkään olemassa olleita, kuten esimerkiksi terveyteen tai luonnonkatastrofeihin liittyviä riskejä, mutta myös uudempia ja nousevia riskejä, jotka saattavat liittyä luonnonvarojen häviämiseen, ilmastonmuutoksen vaikutukseen, maanomistuksen ja -vuokrauksen epävarmuuteen ja ruuanhintojen suurempaan vaihteluun.
“Muutaman vuoden takainen ruokakriisi herätti meidät huomaamaan, että maailman väestönkasvu ja kaupungistuminen saattavat johtaa siihen, että korkeat ja epävarmat ruoan hinnat muodostuvat osaksi elämäämme”, Nwanze sanoi. “Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että pienviljely – jos se on tuotteliasta, markkinoihin suuntautunutta ja omaa hyvät linkit moderneihin markkinoihin – voi tarjota kehitysmaiden maaseudun asukkaille tien ulos köyhyydestä, kun heistä tulee osa ratkaisua globaalin ruokaturvallisuuden haasteisiin.”
Maaseudun köyhyysraportti 2011 on mahdollista julkaista Italian, Alankomaiden, Ruotsin ja Sveitsin hallitusten sekä Arab Center for the Studies of Arid Zones and Dry Lands -tutkimuskeskuksen tarjoaman avustuksen avulla.
Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) työskentelee köyhien maaseudun asukkaiden kanssa mahdollistaakseen sen, että he voivat kasvattaa ja myydä enemmän ruokaa, kasvattaa tulojaan ja määrätä elämänsä suunnan. Vuodesta 1978 IFAD on investoinut yli 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria tukiin ja alhaisen korkotason lainoihin kehitysmaille, mahdollistaen sen, että yli 360 miljoonaa ihmistä on päässyt irti köyhyydestä. IFAD on kansainvälinen rahoitusinstituutio ja YK:n erikoisjärjestö, jonka tukikohta on Roomassa, YK:n ruokaan ja maanviljelyyn liittyvien järjestöjen keskuksessa. IFAD on ainutlaatuinen yhteistyöjärjestö, jonka jäsenistö koostuu 165 OPEC-maasta, muista kehitysmaista ja OECD:n jäsenistä.