I Luku

Kansainvälisen Tuomioistuimen perussääntö

1 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjalla järjestön oikeudelliseksi pääelimeksi perustettu Kansainvälinen tuomioistuin järjestetään ja toimii tämän perussäännön määräysten mukaan.

I Luku

Tuomioistuimen järjestysmuoto

2 artikla

Tuomioistuimen muodostavat riippumattomat tuomarit, jotka valitaan heidän kansallisuuteensa katsomatta henkilöistä, jotka nauttivat suurinta siveellistä arvonantoa ja täyttävät ylimpien oikeusvirkojen hoitamiseen kunkin kotimaassa vaadittavat ehdot tai joilla oikeusoppineina on yleisesti tunnustettu pätevyys kansainvälisen oikeuden alalla.

3 artikla

1. Tuomioistuimen muodostaa viisitoista jäsentä. Siihen ei voi kuulua enempää kuin yksi saman valtion kansalainen.

2. Henkilöä, jota kysymyksen ollessa hänen jäsenyydestään tuomioistuimessa, voitaisiin pitää useamman kuin yhden valtion kansalaisena, on pidettävä sen valtion kansalaisena, jossa hän tavallisesti käyttää yksityisoikeudellisia ja valtiollisia oikeuksiaan.

4 artikla

1. Yleiskokous ja turvallisuusneuvosto valitsevat tuomioistuimen jäsenet Pysyvän välitystuomioistuimen kansallisten ryhmien esittämästä henkilöluettelosta jäljempänä mainittujen määräysten mukaan.

2. Niiden Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenten kohdalta, jotka eivät ole edustettuina Pysyvässä välitystuomioistuimessa, esitetään ehdokkaat niiden kansallisten ryhmien taholta, jotka niiden hallitukset tätä tarkoitusta varten asettavat samojen perusteiden mukaan, kuin vuonna 1907 tehdyn, kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaista selvittelyä koskevan

Haagin yleissopimuksen 44 artikla määrää Pysyvän välitystuomioistuimen jäsenten vaalista.

3. Erityisten sopimusten puuttuessa yleiskokous määrää turvallisuusneuvoston suosituksesta ehdot, joilla tuomioistuimen jäsenten vaaliin voi ottaa osaa sellainen valtio, joka on yhtynyt tähän perussääntöön, mutta ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen.

5 artikla

1. Vähintään kolme kuukautta ennen vaalipäivää on Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin kehoitettava kirjallisesti tähän perussääntöön yhtyneisiin valtioihin kuuluvia Pysyvän välitystuomioistuimen jäseniä samoin kuin kansallisten ryhmien jäseniä, jotka on valittu 4 artiklan 2 momentin mukaan, määräajan kuluessa kansallisten ryhmiensä nimessä tekemään ehdotuksen henkilöistä, jotka täyttävät tuomioistuimen jäsenille asetetut vaatimukset.

2. Mikään ryhmä ei saa esittää enempää kuin neljä henkilöä, joista enintään kaksi saa olla sen omia kansalaisia. Missään tapauksessa ei ehdokkaiden lukumäärä saa olla täytettävien paikkojen kaksinkertaista määrää suurempi.

6 artikla

On suotavaa, että kukin kansallinen ryhmä, ennen kuin se ryhtyy asettamaan ehdokkaita, tiedustelee maansa korkeimman oikeuden, oikeustieteellisten tiedekuntien ja oikeustieteellisten opetuslaitosten sekä kansallisten oikeustieteellisten akatemiojen ja kansainvälisten oikeustieteellisten akatemiojen kansallisten osastojen mielipidettä.

7 artikla

1. Pääsihteeri laatii aakkosellisen luettelon kaikista täten ehdotetuista henkilöistä. Ainoastaan nämä henkilöt ovat vaalikelpoisia, lukuunottamatta 12 artiklan 2 momentissa mainittua tapausta.

2. Pääsihteeri toimittaa tämän luettelon yleiskokoukselle ja turvallisuusneuvos-tolle.

8 artikla

Yleiskokous ja turvallisuusneuvosto toimittavat toisistaan riippumatta tuomioistuimen jäsenten vaalin.

9 artikla

Jokaisessa vaalissa on valitsijamiesten pidettävä mielessä, että tuomioistuimen jäseniksi valittavista henkilöistä kukin henkilökohtaisesti täyttää vaaditut ominaisuudet ja että lisäksi saadaan varmuus siitä, että he kokonaisuutena edustavat sivistyksen päämuotoja ja maailman tärkeimpiä oikeusjärjestelmiä.

10 artikla

1. Valituiksi ovat tulleet ne, jotka yleiskokouksessa ja turvallisuusneuvostossa ovat saaneet ehdottoman äänten enemmistön.

2. Turvallisuusneuvostossa tapahtuvassa äänestyksessä, oli kysymyksessä tuomarien tai jäljempänä 12 artiklassa mainitun lautakunnan jäsenten vaali, ei ole tehtävä mitään eroa turvallisuusneuvoston pysyvien ja vaihtuvien jäsenten välillä.

3. Jos useampi kuin yksi saman valtion kansalainen saa ehdottoman äänten enemmistön sekä yleiskokouksessa että turvallisuusneuvostossa, katsotaan ainoastaan vanhin näistä valituksi.

11 artikla

Jos ensimmäisen vaalikokouksen jälkeen paikkoja vielä on täyttämättä, pidetään samalla tavalla toinen ja tarvittaessa kolmas vaalikokous.

12 artikla

1. Jos kolmannen vaalikokouksen jälkeen vielä jää täyttämättömiä paikkoja, voidaan milloin tahansa, joko yleiskokouksen tai turvallisuusneuvoston pyynnöstä, asettaa kuusi jäsentä käsittävä sovittelulautakunta, jonka jäsenistä yleiskokous nimittää kolme ja turvallisuusneuvosto kolme, nimeämään ehdottomalla äänten enemmistöllä kuhunkin vapaaseen paikkaan yhden ehdokkaan yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston, kummankin erikseen, hyväksyttäviksi.

2. Sovittelulautakunta voi yksimielisellä päätöksellä ehdokasluetteloon ottaa henkilöitä, jotka täyttävät vaaditut ehdot, vaikka heidän nimiään ei olisikaan 7 artiklassa mainitussa luettelossa.

3. Jos sovittelulautakunta toteaa, ettei se kykene toimittamaan vaalia, tuomioistuimen jo valitut jäsenet täyttävät turvallisuusneuvoston määräämän ajan kuluessa vapaat paikat valiten uudet jäsenet niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet ääniä joko yleiskokouksessa tai turvallisuusneuvostossa.

4. Jos tuomarien äänet jakautuvat tasan, ratkaisee vanhimman tuomarin ääni.

13 artikla

1. Tuomioistuimen jäsenet valitaan yhdeksäksi vuodeksi ja heidät voidaan valita uudelleen; mikäli on kysymys tuomioistuimen ensimmäisessä vaalissa valituista tuomareista, päättyy kuitenkin viiden tuomarin toimikausi kolmen vuoden kuluttua ja viiden muun tuomarin kuuden vuoden kuuluttua.

2. Tuomarit, joiden toimikaudet päättyvät edellämainittujen ensimmäisten kolmen ja kuuden vuoden kuuluttua, määrätään arvonnalla, jonka pääsihteeri suorittaa välittömästi ensimmäisen vaalin jälkeen.

3. Tuomioistuimen jäsenet pysyvät virassa, kunnes heidän paikkansa uudelleen täytetään. Senkin jälkeen he käsittelevät loppuun ne asiat, joihin he ovat jo ryhtyneet.

4. Jos tuomioistuimen jäsen eroaa, eronpyyntö on osoitettava tuomioistuimen puheenjohtajalle toimitettavaksi edelleen pääsihteerille. Paikka tulee avoimeksi viimeksimainitun tiedonannon tapahtuessa.

14 artikla

Vapautuneita paikkoja täytettäessä noudatetaan ensimmäisessä vaalissa käytettyä menettelytapaa, ottaen huomioon seuraava määräys: kuukauden kuluessa vapautumisen jälkeen pääsihteerin on lähetettävä 5 artiklan edellyttämät kehoitukset turvallisuusneuvoston määrätessä vaalipäivän.

15 artikla

Jos tuomioistuimen jäsen on valittu sellaisen jäsenen sijalle, jonka toimikausi ei ole kulunut umpeen, hän hoitaa virkaa edeltäjänsä toimikauden loppuun.

16 artikla

1. Tuomioistuimen jäsenet eivät saa hoitaa minkäänlaista poliittista tai hallinnollista tointa eivätkä ryhtyä mihinkään muuhun luonteeltaan ammattimaiseen toimintaan.

2. Tässä suhteessa epäselvät tapaukset ratkaisee tuomioistuin.

17 artikla

1. Tuomioistuimen jäsenet eivät saa toimia asiamiehinä, neuvonantajina tai asianajajina missään oikeusjutussa.

2. He eivät saa ottaa osaa sellaisen asian ratkaisuun, jossa he aikaisemmin ovat toimineet jommankumman asianosaisen asiamiehenä, neuvonantajana tai asianajajana, kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen tai jonkin tutkintakomission jäsenenä tai missä muussa ominaisuudessa tahansa.

3. Tässä suhteessa epäselvät tapaukset ratkaisee tuomioistuin.

18 artikla

1. Tuomioistuimen jäsen voidaan erottaa virastaan vain, jos hän toisten jäsenten yksimielisen käsityksen mukaan ei enää täytä vaadittuja edellytyksiä.

2. Tuomioistuimen pääsihteeri ilmoittaa tästä virallisesti Yhdistyneiden Kansakuuntien pääsihteerille.

3. Tästä ilmoituksesta on seurauksena, että paikka tuomioistuimessa joutuu avoimeksi.

19 artikla

Tuomioistuimen jäsenet nauttivat virkaansa hoitaessaan diplomaattisia erioikeuksia ja vapauksia.

20 artikla

Tuomioistuimen kunkin jäsenen tulee ennen virkaan astumistaan julkisessa istunnossa antaa juhlallinen vakuutus, että hän suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnontarkasti.

21 artikla

1. Tuomioistuin valitsee kolmeksi vuodeksi puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa; heidät voidaan valita uudelleen.

2. Tuomioistuin nimittää pääsihteerinsä ja voi ryhtyä toimenpiteisiin muiden tarvittavien virkamiesten nimittämiseksi.

22 artikla

1. Tuomioistuimen toimipaikaksi on määrätty Haag. Tuomioistuin voi kuitenkin kokoontua ja toimia muualla, kun se harkitsee siihen syytä olevan.

2. Puheenjohtajan ja pääsihteerin on asuttava vakinaisesti tuomioistuimen toimipaikassa.

23 artikla

1. Tuomioistuin on koolla pysyvästi, paitsi tuomioistuimen lomien aikana, joiden ajankohdat ja pituudet se itse määrää.

2. Tuomioistuimen jäsenillä on oikeus määräaikaisiin lomiin, joiden ajankohdan ja pituuden tuomioistuin määrää ottaen huomioon Haagin etäisyyden heidän kotipaikastaan.

3. Tuomioistuimen jäsenten on aina oltava tuomioistuimen käytettävinä, paitsi jos he ovat lomalla tai estyneinä sairauden tai muun vakavan syyn takia, joka on asianmukaisesti perusteltu puheenjohtajalle.

24 artikla

1. Jos joku tuomioistuimen jäsenistä katsoo, ettei hänen jostakin erityisestä syystä tulisi ottaa osaa jonkin asian ratkaisuun, on hänen ilmoitettava siitä puheenjohtajalle.

2. Jos puheenjohtaja katsoo, että jonkun tuomioistuimen jäsenen jostakin erityisestä syystä ei tulisi ottaa osaa jonkin asian käsittelyyn, on hänen ilmoitettava siitä tälle jäsenelle.

3. Jos tällöin tuomioistuimen jäsen ja puheenjohtaja ovat eri mieltä, ratkaisee tuomioistuin asian.

25 artikla

1. Ellei tässä perussäännössä ole nimenomaan toisin edellytetty, tuomioistuin suorittaa sille kuuluvat tehtävänsä täysiistunnossa.

2. Edellyttäen että tuomioistuimen päätösvaltaisuutta varten käytettävinä olevien jäsenten luku ei laske alle yhdentoista, tuomioistuimen ohjesääntö voi sallia, että yksi tai useampi tuomari voidaan olosuhteiden mukaan ja vuorojärjestyksessä vapauttaa osallistumasta tuomioistuimen istuntoihin.

3. Tuomioistuin on päätösvaltainen yhdeksän jäsenen ollessa läsnä.

26 artikla

1. Tuomioistuin voi milloin hyvänsä asettaa yhden tai useamman jaoston, joissa on, sen mukaan kuin tuomioistuin päättää, vähintään kolme tuomaria, käsittelemään tiettyihin asiaryhmiin kuuluvia asioita, kuten esim. työsuhteita sekä kauttakulkuja yhdysliikennettä koskevia asioita.

2. Tuomioistuin voi milloin hyvänsä asettaa jaoston käsittelemään tiettyä asiaa. Tällaisen jaoston tuomarien luvun määrää tuomioistuin asianosaisten suostumuksella.

3. Tässä artiklassa edellytetyt jaostot käsittelevät asioita ja tekevät niissä päätöksiä, jos asianosaiset sitä pyytävät.

27 artikla

26 ja 29 artiklassa edellyttyjen jaostojen päätökset katsotaan tuomioistuimen antamiksi.

28 artikla

Asianosaisten suostumuksella 26 ja 29 artiklassa edellytetyt jaostot voivat kokoontua ja suorittaa tehtäviään muuallakin kuin Haagissa.

29 artikla

Asiain nopeaa käsittelyä varten tuomioistuin asettaa vuosittain viisi tuomaria käsittävän jaoston ratkaisemaan asioita summittaismenettelyn perusteella, milloin asianosaiset sitä pyytävät. Lisäksi määrätään kaksi tuomaria sellaisen tuomarin varalle, joka on estynyt osallistumasta istuntoon.

30 artikla

1. Tuomioistuin vahvistaa toimintaansa varten ohjesäännön, jonka mukaan se toimii. Erityisesti se määrää oikeudenkäyntijärjestyksensä.

2. Tuomioistuimen ohjesääntöön voidaan ottaa määräys apujäsenistä, jotka osallistuvat tuomioistuimen tai sen jaostojen istuntoihin ilman äänestysoikeutta.

31 artikla

1. Jokaisen asianosaisen kansalaisuutta olevat tuomarit säilyttävät oikeutensa ottaa osaa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyyn.

2. Jos tuomioistuimeen kuuluu jonkin asianosaisen kansalaisuutta oleva tuomari, voi jokainen muu asianosainen valita jonkun henkilön tuomioistuimeen tuomariksi. Tämä on ensi sijassa valittava henkilöistä, joita on ehdotettu 4 ja 5 artiklan mukaan.

3. Jos tuomioistuimeen ei kuulu minkään asianosaisen kansalaisuutta olevaa tuomaria, voi kukin asianosainen määrätä tuomarin edellisessä momentissa mainitulla tavalla.

4. Tämä artikla koskee myös 26 ja 29 artiklassa mainittuja tapauksia. Tällöin on puheenjohtajan kehoitettava yhtä tai tarvittaessa kahta tuomioistuimen jäsentä, jotka ovat jaoston jäseniä, luovuttamaan paikkansa sellaisille tuomioistuimen jäsenille, jotka ovat kysymyksessä olevien asianosaisten kansalaisuutta, ja, jollei sellaisia ole tai jos heillä on este, asianosaisten erityisesti valitsemille tuomareille.

5. Kun samalla puolella on useita

asianosaisia, luetaan heidät edellämainittuja määräyksiä sovellettaessa yhdeksi asianosaiseksi. Tässä suhteessa epäselvät tapaukset ratkaisee tuomioistuin.

6. Tämän artiklan 2, 3 ja 4 momentin mukaan valittujen tuomarien on täytettävä tämän perussäännön 2 artiklassa, 17 artiklan 2 momentissa sekä 20 ja 24 artiklassa määrätyt ehdot. He ottavat osaa asiain ratkaisuun täysin tasa-arvoisina virkatoveriensa kanssa.

32 artikla

1. Tuomioistuimen jäsenet saavat vuosipalkan.

2. Puheenjohtaja saa erityisen vuosipalkkion.

3. Varapuheenjohtaja saa erityisen palkkion kultakin päivältä, jona hän suorittaa puheenjohtajan tehtäviä.

4. Tuomarit, jotka on valittu 31 artiklan mukaan ja jotka eivät ole tuomioistuimen jäseniä, saavat korvauksen kultakin päivältä, jolloin he suorittavat tehtäviään.

5. Nämä palkat, palkkiot ja korvaukset määrää yleiskokous. Niitä ei saa vähentää toimikauden kestäessä.

6. Pääsihteerin palkan määrää yleiskokous tuomioistuimen ehdotuksesta.

7. Yleiskokouksen hyväksymässä ohjesäännössä määrätään ehdot, joiden mukaan tuomioistuimen jäsenille ja pääsihteerille myönnetään eläkkeet, sekä ehdot, joiden mukaan tuomioistuimen jäsenet ja pääsihteeri saavat korvauksen matkakuluistaan.

8. Palkat, palkkiot ja korvaukset ovat vapaat kaikista veroista.

33 artikla

Yhdistyneet Kansakunnat suorittaa tuomioistuimen kulut yleiskokouksen päättämällä tavalla.

{mospagebreak title=II Luku}

Kansainvälisen Tuomioistuimen perussääntö

II Luku

Tuomioistuimen toimivalta

34 artikla

1. Ainoastaan valtiot voivat olla asianosaisina tuomioistuimessa.

2. Tuomioistuin voi ohjesääntönsä määräämin ehdoin pyytää julkisilta kansainvälisiltä järjestöiltä siinä vireillä olevia asioita koskevia tietoja sekä vastaanottaa tietoja, joita nämä järjestöt toimittavat omasta aloitteestaan.

3. Kun tuomioistuimeen saatetussa asiassa tulee kysymykseen jonkin julkisen kansainvälisen järjestön perustana olevan asiakirjan tai tämän asiakirjan perusteella tehdyn kansainvälisen sopimuksen tulkinta, pääsihteerin on siitä ilmoitettava tälle järjestölle ja toimitettava sille kaikki kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto.

35 artikla.

1. Tuomioistuin on tähän perussääntöön yhtyneiden valtioiden käytettävissä.

2. Ne ehdot, joilla tuomioistuin on avoinna muille valtioille, vahvistaa turvallisuusneuvosto ottaen samalla huomioon voimassa olevien sopimusten erityiset määräykset, jolloin nämä ehdot eivät missään tapauksessa saa asettaa asianosaisia eriarvoiseen asemaan tuomioistuimen edessä.

3. Kun asianosaisena on valtio, joka ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, vahvistaa tuomioistuin sen määrän, jolla tämän asianosaisen on otettava osaa tuomioistuimen kulujen korvaamiseen. Tätä määräystä ei kuitenkaan ole sovellettava, jos tämä valtio osallistuu tuomioistuimen kuluihin.

36 artikla

1. Tuomioistuimen toimivalta käsittää kaikki asiat, jotka asianosaiset alistavat sille, samoin kuin kaikki ne tapaukset, jotka erityisesti mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa tai voimassa olevissa sopimuksissa tai välipuheissa.

2. Tähän perussääntöön yhtyneet valtiot voivat milloin tahansa selittää tunnustavansa tuomioistuimen tuomiovallan ipso facto ja ilman erityistä sopimusta päteväksi jokaiseen saman velvoituksen hyväksyvään valtioon nähden kaikissa oikeudellista laatua olevissa riitakysymyksissä, jotka koskevat:

3. Nämä selitykset voidaan antaa joko ehdoitta tai edellyttäen vastavuoroisuutta useiden tai tiettyjen valtioiden puolelta, tai määräajaksi.

4. Nämä selitykset on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa niistä jäljennöksen tähän perussääntöön yhtyneille valtioille ja tuomioistuimen pääsihteerille.

5. Selitysten, jotka on annettu Pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan nojalla määräajaksi, joka ei ole vielä kulunut umpeen, katsotaan tähän perussääntöön yhtyneiden valtioiden välisissä suhteissa sisältävän Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovallan tunnustamisen näiden ilmoitusten mukaan vielä jäljellä olevaksi määräajaksi ja niiden sisältämien ehtojen mukaisesti.

6. Erimielisyyden ilmaantuessa siitä, onko tuomioistuin toimivaltainen, ratkaisee asian tuomioistuin.

37 artikla

Kun tähän perussääntöön yhtyneiden valtioiden kesken voimassaoleva sopimus tai välipuhe edellyttää jonkin asian jättämistä Kansainliiton asettamalle tuomioistuimelle tai Pysyvälle kansainväliselle tuomioistuimelle, on asia siirrettävä Kansainväliselle tuomioistuimelle.

38 artikla

1. Tuomioistuin, jonka tehtävänä on ratkaista sille jätetyt riidat kansainvälisen oikeuden mukaan, soveltaa:

2. Tämä säännös ei rajoita tuomioistuimen valtaa tuomita ex aequo et bono, jos asiapuolet siihen suostuvat.
{mospagebreak title=III Luku}

Kansainvälisen Tuomioistuimen perussääntö

III Luku

Oikeudenkäyntimenettely

39 artikla

1. Tuomioistuimen viralliset kielet ovat ranska ja englanti. Jos asianosaiset sopivat, että koko oikeudenkäynti on tapahtuva ranskan kielellä, julistetaan tuomio tällä kielellä. Jos asianosaiset sopivat, että koko oikeudenkäynti on tapahtuva englannin kielellä, julistetaan tuomio tällä kielellä.

2. Ellei ole sovittu siitä, mitä kieltä on käytettävä, asianosaiset voivat oikeudessa esiintyessään käyttää kumpaa kieltä ha-luavat. Siinä tapauksessa tuomioistuin julistaa tuomionsa sekä ranskaksi että englanniksi ja määrää samalla, kumpi teksti on oleva todistusvoimainen.

3. Asianosaisen pyynnöstä tuomioistuin voi oikeuttaa tämän käyttämään muutakin kieltä kuin ranskaa tai englantia.

40 artikla

1. Asiat saatetaan tuomioistuimen käsiteltäviksi, tapauksen mukaan, joko ilmoittamalla sille tätä koskevasta erityisestä sopimuksesta tai pääsihteerille osoitetulla kirjallisella hakemuksella; kummassakin tapauksessa on mainittava riidan aihe ja riitapuolet.

2. Pääsihteerin on heti annettava hakemuksesta tieto kaikille asianomaisille.

3. Hänen tulee myös antaa siitä tieto Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille pääsihteerin välityksellä samoin kuin muille valtioille, joilla on oikeus esiintyä tuomioistuimessa.

41 artikla

1. Tuomioistuimella on valta, jos se katsoo olosuhteiden sitä vaativan, osoittaa ne väliaikaiset toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä kummankin asiapuolen oikeuksien turvaamiseksi.

2. Lopullista tuomiota odotettaessa on ilmoitus mainituista toimenpiteistä heti tehtävä asiapuolille ja turvallisuusneuvostolle.

42 artikla

l. Asianosaisia edustavat asiamiehet.

2. Asianosaisilla voi myös olla apunaan tuomioistuimessa neuvonantajia tai asianajajia.

3. Tuomioistuimessa esiintyvien asianosaisten asiamiehet, neuvonantajat ja asianajajat nauttivat sellaisia erioikeuksia ja vapauksia, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi riippumattomal-la tavalla.

43 artikla

1. Oikeudenkäynti jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen menettelyyn.

2. Kirjallinen menettely käsittää kirjelmien, vastineiden ja mahdollisten vastaselitysten samoin kuin kaikkien niihin liittyvien asiapapereiden ja asiakirjojen saattamisen tuomioistuimen ja asianosaisten tietoon.

3. Tämän tiedoituksen suorittaa pääsihteeri tuomioistuimen määräämässä järjestyksessä ja sen määräämän ajan kuluessa.

4. Jokainen asianosaisen esittämä asiakirja on annettava tiedoksi toiselle asiapuolelle oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

5. Suullinen menettely käsittää tuomioistuimen toimeenpaneman todistajien, asiantuntijoiden, asiamiesten, neuvonantajien ja asianajajien kuulemisen.

44 artikla

1. Jos tiedoittamisen tulee tapahtua muille henkilöille kuin asianosaisten asiamiehille, neuvonantajille ja asianajajille, kääntyy tuomioistuin suoraan sen valtion hallituksen puoleen, jonka alueella tiedoittamisen tulee tapahtua.

2. Samoin on meneteltävä, jos itse paikalla on hankittava todistusaineistoa.

45 artikla

Suullista menettelyä johtaa puheenjohtaja ja hänen poissaollessaan varapuheenjohtaja sekä, jos molemmat ovat estyneinä, iältään vanhin läsnäolevista tuomareista.

46 artikla

Tuomioistuimen istunnot ovat julkisia, jollei tuomioistuin toisin määrää tai jolleivät molemmat asiapuolet pyydä, että yleisöä ei ole istuntoon päästettävä.

47 artikla

1. Jokaisesta istunnosta pidetään pöytäkirja, jonka pääsihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat.

2. Ainoastaan nämä pöytäkirjat ovat todistusvoimaisia.

48 artikla

Tuomioistuin antaa määräyksiä oikeudenkäynnin ohjaamisesta ja määrää ne muodot ja ajan, joiden puitteissa kummankin asiapuolen tulee antaa loppulausuntonsa, sekä ryhtyy kaikkiin toimenpiteisiin, joita todisteiden otto vaatii.

49 artikla

Tuomioistuin voi jo ennen suullista menettelyä pyytää asiamiehiä esittämään tietyn asiakirjan tai antamaan selityksiä. Kieltäytyminen todetaan asianmukaisesti.

50 artikla

Tuomioistuin voi milloin tahansa uskoa tietylle henkilölle, järjestölle, toimistolle, toimikunnalle tai muulle elimelle tutkimuksen toimittamisen tai asiantuntijanlausunnon antamisen.

51 artikla

Suullisessa menettelyssä esitetään todistajille ja asiantuntijoille kaikki tarpeelliset kysymykset tuomioistuimen 30 artiklassa mainitun ohjesäännön määräämässä järjestyksessä.

52 artikla

Vastaanotettuaan todistusaineiston ja suulliset todistukset asettamiensa määräaikojen kuluessa tuomioistuin voi kieltäytyä vastaanottamasta uusia suullisia tai kirjallisia todisteita, joita toinen asiapuoli haluaa esittää toisen asiapuolen suostumuksetta.

53 artikla

1. Jos toinen asiapuoli jää saapumatta tuomioistuimeen tai jättää puhevaltansa käyttämättä, voi toinen asiapuoli pyytää tuomioistuinta ratkaisemaan asian tämän asiapuolen eduksi.

2. Ennen kuin tuomioistuin näin menettelee, sen on vakuuttauduttava ei ainoastaan siitä, että se 36 ja 37 artiklan mukaisesti on toimivaltainen, vaan myös siitä, että asiapuolen vaatimukset ovat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltuja.

54 artikla

1. Sitten kun asiamiehet, asianajajat ja neuvonantajat tuomioistuimen valvonnan alaisina ovat esittäneet kaiken tarpeelliseksi katsomansa aineiston, julistaa puheenjohtaja käsittelyn päättyneeksi.

2. Tuomioistuin poistuu neuvottelemaan annettavasta päätöksestä.

3. Tuomioistuimen neuvottelut ovat salaisia ja pysyvät sellaisina.

55 artikla

1. Tuomioistuimen päätökset tehdään läsnäolevien tuomarien äänten enemmistöllä.

2. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan tai hänen sijaisensa ääni.

56 artikla

1. Päätöksen pitää olla perusteltu.

2. Siinä on mainittava päätöksentekoon osallistuneiden tuomarien nimet.

57 artikla

Jollei päätös kokonaisuudessaan tai osaksi ilmaise tuomarien yksimielistä mielipidettä, on jokaisella tuomarilla

oikeus liittää siihen eriävä mielipiteensä.

58 artikla

Päätöksen allekirjoittavat puheenjohtaja ja pääsihteeri. Se julistetaan julkisessa istunnossa, sen jälkeen kun tästä on asianmukaisesti ilmoitettu asianosaisten edustajille.

59 artikla

Tuomioistuimen ratkaisu sitoo yksinomaan riitapuolia ja ainoastaan ratkaistuun asiaan nähden.

60 artikla

Päätös on lopullinen eikä siitä voida valittaa. Jos päätöksen sisällyksestä ja kantavuudesta syntyy riitaa, on tuomioistuimen asiana asianosaisen pyytäessä tulkita sitä.

61 artikla

1. Päätöksen tarkistamista voidaan hakea tuomioistuimelta ainoastaan silloin, kun on tullut ilmi ratkaisevaa laatua oleva tosiseikka, joka ennen tuomion julistamista oli sekä tuomioistuimelle että tarkistusta pyytävälle asianosaiselle tuntematon ja edellyttäen ettei asianosainen ole syypää tähän tietämättömyyteen.

2. Tarkistuskäsittelyn vireillepaneminen tapahtuu tuomioistuimen päätöksellä, jossa nimenomaan todetaan senluonteisen uuden tosiseikan olemassaolo, joka on omansa aiheuttamaan tarkistuksen, sekä lausutaan julki, että tarkistushakemus tällä perusteella on hyväksyttävissä.

3. Tuomioistuin voi tehdä tarkistuskäsittelyyn ryhtymisen riippuvaksi siitä, että sen päätös sitä ennen pannaan täytäntöön.

4. Tarkistushakemus on esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tällainen uusi tosiseikka on ilmaantunut.

5. Minkäänlaista tarkistushakemusta ei enää voida esittää sen jälkeen; kun kymmenen vuotta on kulunut päätöksen julistamisesta.

62 artikla

1. Jos jokin valtio katsoo, että vireillä oleva riita voi vaikuttaa sen oikeudellista laatua oleviin etuihin, se voi esittää tuomioistuimelle hakemuksen, jossa se pyrkii väliintulevaksi asianosaiseksi.

2. Tuomioistuin päättää hakemuksesta.

63 artikla

1. Kun on kysymyksessä sellaisen sopimuksen tulkitseminen, jossa sopimuspuolina on muitakin valtioita kuin riitapuolet, antaa pääsihteeri viipymättä niille asiasta tiedon.

2. Kullakin näistä on oikeus esiintyä väliintulevana asianosaisena, mutta jos jokin niistä käyttää hyväkseen tätä

oikeutta, on päätöksen sisältämä tulkinta sitä sitova.

64 artikla

Ellei tuomioistuin toisin määrää, suorittaa kukin asianosainen itse oikeudenkäyntikulunsa.

{mospagebreak title=IV Luku}

Kansainvälisen Tuomioistuimen perussääntö

IV Luku

Neuvovat lausunnot

65 artikla

1. Tuomioistuin voi antaa neuvovan lausunnon mistä hyvänsä oikeudellisesta kysymyksestä jokaisen elimen tai laitoksen pyynnöstä, jolla on oikeus pyytää lausuntoa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan nojalla tai sen määräysten mukaisesti.

2. Kysymykset, joista tuomioistuimen neuvovaa lausuntoa pyydetään, on esitettävä tuomioistuimelle kirjallisessa hakemuksessa, joka täsmällisessä muodossa määrittelee pyynnön kohteena olevan kysymyksen. Siihen on liitettävä kaikki asiakirjat, jotka ovat omiaan valaisemaan kysymystä.

66 artikla

1. Pääsihteerin on heti tiedoitettava neuvovaa lausuntoa koskevasta hakemuksesta kaikille valtioille, joilla on oikeus esiintyä tuomioistuimessa.

2. Pääsihteerin on sitä paitsi erityisesti ja suoraa yhteyttä käyttäen ilmoitettava jokaiselle valtiolle, jolla on oikeus esiintyä tuomioistuimessa, sekä jokaiselle kansainväliselle järjestölle, jonka tuomioistuin tai, ellei se ole koolla, puheenjohtaja katsoo voivan antaa tietoja kysymyksestä, että tuomioistuin on valmis vastaanottamaan kirjallisia esityksiä määräajassa, jonka puheenjohtaja asettaa, tai kuulemaan suullisia selvityksiä tarkoitusta varten pidettävässä julkisessa istunnossa.

3. Jos jokin näistä valtioista, joka ei ole saanut tämän artiklan 2 momentissa mainittua erityistä ilmoitusta, ilmaisee toivomuksen saada jättää kirjallisen esityksen tai tulla kuulluksi, tuomioistuin päättää tästä.

4. Valtiot tai järjestöt, jotka ovat antaneet kirjallisia esityksiä tai suullisia selvityksiä, voivat lausua mielipiteensä toisten valtioiden ja järjestöjen esittämistä selvityksistä siinä muodossa, laajuudessa ja määräajassa, jonka kussakin tapauksessa erikseen tuomioistuin tai, ellei se ole koolla, puheenjohtaja määrää. Tässä tarkoituksessa pääsihteeri toimittaa hyvissä ajoin kirjalliset selvitykset niille valtioille tai järjestöille, jotka itse ovat sellaisia esittäneet.

67 artikla

Tuomioistuin julistaa neuvovat lausuntonsa julkisessa istunnossa, sen jälkeen kun tästä on ilmoitettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ja jäsenval-tioiden sekä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen, joita asia välittömästi koskee, edustajille.

68 artikla

Neuvontatehtäviä suorittaessaan tulee tuomioistuimen myös ottaa huomioon tämän peruskirjan riita-asioissa noudatettavia määräyksiä siinä määrin, kuin se katsoo niitä voitavan soveltaa.
{mospagebreak title=V Luku}

Kansainvälisen Tuomioistuimen perussääntö

V Luku

Muutokset

69 artikla

Muutokset tähän perussääntöön tehdään noudattaen sitä menettelytapaa, joka on voimassa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan tehtäviin muutoksiin nähden, kuitenkin ottaen huomioon ne säännökset, jotka yleiskokous turvallisuusneuvoston suosituksesta ehkä vahvistaa sellaisten valtioiden osallistumisesta, jotka ovat hyväksyneet tämän tuomioistuimen perussäännön, mutta eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä.

70 artikla

Tuomioistuin voi ehdottaa tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia tähän perussääntöön pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella, 69 artiklan määräysten mukaan tutkittaviksi.