15.9. vietetään kansainvälistä demokratiapäivää. Kuten Winston Chruchill on sanonut “Demokratia on huonoin hallintotapa, ellei oteta huomioon kaikkia muita hallintotapoja, joita on kokeiltu aika ajoin”.
Demokratia on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joka takaa kaikille osallistumisoikeuden sekä päätöksentekomahdollisuuden. Vaikkei ole olemassa mitään universaalia demokratian määritelmää, niin jo antiikin ajoista lähtien tasa-arvo ja vapaus on nimetty demokratian tärkeiksi ominaispiirteiksi.
Demokratia tuo mukanaan luonnollisesti sekä oikeuksia että vastuuta. Sananvapauden haittapuolena on toisinaan se, että kaikki saavat kertoa mielipiteensä. Viime kuussa Kambodžan pääministeri Hun Sen puhui parlamentille keskeytyksettä 5 tuntia ja 20 minuuttia. Hän ei kuitenkaan voita suomalaista kansanedustajaa Vesa Laukkasta, joka puhui eduskunnassa vuonna 1994 kuusi ja puoli tuntia. Ennätyksen tekee turkkilainen kansanedustaja Engin Özkoç, joka elokuussa 2012 puhui yhteensä 12 tuntia, jonka aikana komission istuntosalin äänityslaite ylikuumeni ja laite piti sammuttaa jotta se jäähtyisi.
Vaikka päätöksenteko yleensä sujuu rauhallisesti, toisinaan tunteet kuumenevat. Muun muassa Ukrainan, Kreikan, Korean ja Bolivian parlamenteissa on syntynyt nyrkkitappeluita. Aidoissa demokratioissa totta kai myös anti-demokraattiset voimat pääsevät ääneen.
Tämän vuoden kansainvälisen demokratiapäivän teema on demokratiakasvatus. Kansalaisten – ja tulevien kansanedustajien – kasvattaminen on enemmän kuin vain luku- ja kirjoitustaidon opettaminen lapsille. Koulutus merkitsee myös kansalaiseksi kasvamista. Toimivan demokratian kannalta on tärkeää, että kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan sekä vaikuttamismahdollisuuksistaan. Demokratiakasvatus on erityisen tärkeää maissa, jotka ovat vielä siirtymävaiheessa kohti demokraattisempaa hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa.
Arabikevään aikana nimenomaan nuoret alkoivat vaatia muutoksia hallituksiltaan. Tällä hetkellä lähes 80 % maailman nuorisosta asuu kehitysmaissa ja he voivat tarjota maille valtavasti energiaa ja potentiaalia. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan maailmassa on tällä hetkellä enemmän nuoria ihmisiä kuin koskaan aiemmin. ”Nuoret vaativat oikeuksiaan sekä enemmän sananvaltaa taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Tulemme tekemään kaiken mitä pystymme vastataksemme heidän tarpeisiinsa ja luodaksemme mahdollisuuksia” Ban sanoi puheessaan YK:n yleiskokoukselle viime tammikuussa.
Oslossa järjestetään syyskuun lopussa yhteispohjoismainen seminaari teemalla nuoret, demokratia ja osallistuminen. Yksi pohjoismaisen yhteistyön tavoitteista on, että Pohjola olisi ”maailman paras paikka lapsille ja nuorille”. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä heidän huomioonottamista päätöksenteossa. Seminaarissa pohditaan muun muassa pitäisikö äänestysikärajaa laskea 16-vuoteen ja minkälaisten kanavien kautta nuoret voisivat saada äänensä kuuluvilla. Aktivoimalla kansalaisia demokratiaa voidaan lujittaa siten, että se ilmaisee aidosti kansan tahtoa kaikkialla maailmassa.