Kehitysyhteistyössä demokratian tukeminen tärkeintä

maina

maina

15.10.2012 ”Hallitusten ja teidän suomalaisten vastuulla on varmistaa, ettei teidän verorahojanne varasteta eikä niillä sorreta ihmisiä” painotti Yhdistyneiden kansakuntien riippumaton kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai puhuessaan Helsingissä Kepan kehityspoliittisten päivien yhteydessä 11.10. Kiain mukaan kehitysyhteistyössä tulisi keskittyä ennen kaikkea demokraattisiin liikkeisiin ja maihin, sillä oikeaa kehitystä tapahtuu vain demokratiassa.

Myös taloudellinen kehitys on tärkeää, mutta se yksinään ei riitä. Infrastruktuurin vahvistaminen ei johda pitkäkestoiseen kehitykseen, ellei koulujen ja sairaaloiden rakentamisen ohessa tueta myös demokratiaa. Kiain nostaa esille Tunisian tapauksen. ”Kaikki olivat sokissa, kun nähtiin, miten Tunisialle kävi: kaikkien talousmittarien mukaan maa oli menossa fantastiseen suuntaan, ja nyt maa on parikymmentä vuotta jäljessä siitä, mitä se oli ennen kriisiä.”

Jos taloudellisen kehityksen lisäksi ei kiinnitetä huomiota kansalaisyhteiskuntaan ja demokratian tilaan, koko yhteiskunta on hyvin hataralla pohjalla ja tämä hatara pohja saattaa murtua koska tahansa.

”Minkään maan intressissä ei ole pysyä niin sanotun kiinalaisen kehitysmallin tiellä. Kiinassa on 120 000 mielenosoitusta vuosittain. Se kertoo siitä, että yhteiskunnassa on paljon pahoinvointia — johtuvat protestit sitten ihmisten tuloista, työoloista tai mistä vain. En usko, että Kiinan malli kestää kovin pitkään.”

Vapaus kokoontua ja kertoa mielipiteensä on yhteiskunnan varaventtiili, jonka kautta höyryt päästetään ulos. Jos tämän kanavan tukkii, voi käydä kuten Egyptissä ja Libyassa. Maina Kiai sanoo kertovansa tämän monien maiden hallituksille, mutta häntä ei aina uskota. Hallitukset pelkäävät valtansa puolesta ja yrittävät rajoittaa kansalaistensa sananvapautta. Kiain mukaan tällaisia hallituksia ei pitäisi tukea.

”Teidän suomalaistenkin pitää kyseenalaistaa Kiinan kehitysmallia ja kysyä käyttääkö hallituksenne liikaa resursseja sellaisiin maihin, jotka kieltävät kansalaisiltaan perusoikeuksia. Missään ei ole kirjoitettu, että Suomen on pakko tehdä töitä Ruandan, Mosambikin tai Tansanian kanssa. Maailmassa on melkein 200 maata, jotka haluavat tehdä töitä Suomen kanssa. Jos Etiopian hallitus ei halua kehittää demokratiaa, te voitte vaihtaa kumppania.”

Lähde: Kepa