Vielä pari kuukautta sitten Grönlanti ei esiintynyt monenkaan maan mediassa, ei edes Tanskan. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Grönlannin pääministeri Kuupik Kleist on viimeisen parin vuoden aikana tavannut ulkomaisia politiikan huippunimiä kuten USA:n valtiosihteeri Hillary Clintonin ja EU:n puheenjohtajan José Manuel Barroson.
Pari muutakin kansainvälistä korkean tason tapahtumaa mahtui viime vuoteen, nimittäin Etelä-Korean presidentin Lee Myung Bak:in vierailu Grönlantiin ja Kiinan presidentin Hu Jintao:n vierailu Tanskaan. ”Hän ei tullut ainoastaan ihastelemaan pientä merenneitoa”, sanoo ranskalainen Grönlanninekspertti Damien Degeorges. ”Valtaosa analyytikoista ovat yhtä mieltä siitä, että kun Kiina kääntyy kohti Tanskaa, se pitää myös Grönlantia silmällä.”
Vaikka öljyn- ja kaasunetsinnät eivät vielä ole tuottaneet mittavia tuloksia, Grönlannilla on paljon vaihtoehtoja. Kun Hillary Clinton vieraili saarella, yksi hänen ensimmäisistä kysymyksistään, paikallisen virkamiehen mukaan, oli: ”Mikä on tilanne harvinaisten maametallien osalta?” Sama kysymys sai myös kaksi EU-komissaaria matkustamaan Grönlantiin kesäkuussa 2012 turvatakseen EU:n osuuden tulevista resursseista.
Grönlannin pääministerin mukaan hän on kuitenkin kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimuksia jotka antaisivat EU:lle etuajo-oikeuden Kiinan kustannuksella. ”Ei ole oikeudenmukaista antaa Grönlannin toimia vaakakuppina kansainvälisellä tasolla ja kahden suurvallan välissä, tai pyytää meitä turvaamaan tietyn tahon intressejä enemmän kuin toisen.”
Harvinaisten maametallien lisäksi Grönlannista uskotaan löytyvän niin rautaa, timantteja, kultaa, kuparia, platinaa ja uraania. Ironisesti kyllä, nämä rikkaudet tulevat pinnalle ilmastonmuutoksen myötä, mutta voivat omalta osaltaan edesauttaa vihreän talouden kasvua – nämä harvinaiset mineraalit ja metallit ovat monen vihreän innovaation korvaamaton osa, tuuliturbiineista hybridiautoihin.
Grönlannin osuus maailman mineraalituotannossa voi nousta niinkin suureksi kuin 25 % tulevien 50 vuoden aikana.