Kivinen tie Afganistanin luonnon palautumiseen

Afghanistan

Afghanistan

6.6.2014 – Ihmiskunta on aina laskenut sotien hinnan kuolleiden ja haavoittuneiden sotilaiden ja siviilien määrällä sekä tuhottuina kaupunkeina. Ympäristö on usein jäänyt sodan hiljaiseksi uhriksi.

Konfliktit vaativat kuitenkin raskaan veron ympäristöltä, elinkeinonharjoitukselta ja luonnolta. Vesikaivoja on myrkytetty, viljaa poltettu, metsiä hakattu, maaperiä myrkytetty ja eläimiä tapettu sotilaallisen edun saavuttamiseksi.

Yli 25 vuodella sotia Afganistanissa on ollut tuhoisat seuraukset väestölle, mutta myös ympäristölle yhdessä maanjäristysten ja kuivuuden kanssa. Vuoden 2002 jälkeen YK:n ympäristöohjelma UNEP on ottanut aktiivisen roolin luonnonkatastrofi- ja konfliktiohjelmansa kautta luodakseen perustan kestävälle kehitykselle maassa. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja sitä juhlitaan tänään 6.11 kansainvälisenä päivänä ympäristön hyväksikäytön ehkäisemiseksi sodissa ja aseellisissa konflikteissa.

UNEP:in osallisuus Afganistanissa alkoi vuonna 2003 julkaistusta suuresta konfliktin jälkeisestä ympäristöarviosta. Raportin mukaan 25 vuoden sotimisen ja luonnonvarojen hyväksikäytön pitkän aikavälin seurauksia ovat muun muassa pinta- ja pohjaveden vähyys ja saastuminen, suuren mittaluokan jatkuva metsien katoaminen, tärkeiden kosteikoiden kuivettuminen, maaperän eroosio, ilman saasteet ja pienenevät villieläin kannat.

Kolme askelta palautumiseen

Vuoden 2003 konfliktin jälkeisen ympäristöarvion julkistamisen jälkeen UNEP alkoi tehdä yhteistyötä afganistanilaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa. He toimivat pääasiassa kolmella tapaa Afganistanin luonnollisen ympäristön palauttamiseksi: luomalla hallintorakenteita, periaatteita ja lisäämällä toimintakapasiteettia. Raportin valmistumisen hetkellä ympäristökasvatus ja –tietoisuus olivat hyvin huonossa jamassa.

Afganistanin hallitus käynnisti vuonna 2012 kansallisen ympäristönsuojeluvirastonsa NEPA:n kautta 6 miljoonan dollarin ilmastonmuutosaloitteen – ensimmäisen maan historiassa. Ympäristöhallinnon oikeudelliset ja poliittiset raamit on luotu, mukaan lukien parlamentin hyväksymä Afganistanin ympäristölaki. Ympäristövirasto ja UNEP ymmärsivät myös, että yhteiskunnan kaikilla tasoilla täytyy tarjota ihmisille mahdollisuuksia hankkia ympäristötietoutta, -taitoja ja -ymmärrystä.

UNEP

Haasteita edessä

Vaikka UNEP on kerännyt kiitosta toimistaan Afganistanissa, suuria haasteita on yhä jäljellä. Afganistanin ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii valtavasti työtä ja se tulee viemään vuosikymmeniä. Kansainvälisen yhteisön teknistä ja taloudellista tukea tullaan tarvitsemaan koko prosessin ajan.

Turvallisuusongelmat ovat vaikeuttaneet UNEP:in työskentelyä estäen työntekijöiden liikkumista toimiston ja yhteiskumppaneiden välillä, matkustamista maaseudulla, suojelualueilla vierailua ja paikallisten tapaamista. Vaikka tilanne on parantunut sitten UNEP-arvion vuonna 2002, myös takaiskuja on tullut. Maa kärsii yhä itse tehdyistä räjähteistä, raketti-iskuista, itsemurhaiskuista ja kidnappauksista.

Faktoja ja lukuja:

  • Afganistanin pinta-ala on 652 000 neliökilometriä
  • Jopa 80 prosenttia afganistanilaisista on suoraan riippuvaisia luonnonvaroista tullakseen toimeen
  • 60 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelyksestä
  • Vuoden 1998 jälkeen yli 6,7 miljoonaa afgaania on kärsinyt luonnontuhojen seurauksista ja äärimmäisistä sääilmiöistä kuten kuivuudesta, maanjäristyksistä, taudeista, hiekkamyrskyistä ja karuista talvista

Lue lisää: 

YK:n uudessa raportissa vakava ilmastovaroitus

Korvaavaa varaplaneettaaa ei ole olemassa

Aika ei ole puolellamme