18.03.2014 – Jotkut ristiriidat johtavat väkivaltaan, kun taas toiset voidaan ratkaista rauhanomaisesti. Miksi tulokset ovat erilaisia, ja millaiset tekijät johtavat konfliktiin?
Köyhissä maissa aseelliset konfliktit päätyvät usein syöksykierteeseen, jota on vaikea katkaista jälkeenpäin. Sodan aiheuttama henkinen ja materiaalinen tuho vaikuttaa yhteiskunnassa pitkään ja voi johtaa usein yhä uusiin konflikteihin.
Mikä vaikuttaa siihen, että maailmassa edelleen on sotaa ja aseellisia konflikteja? Esimerkkejä konfliktien syistä voivat olla:
• Puute perustavanlaatuisista luonnonvaroista, kuten vedestä
• Hauras poliittinen järjestelmä, joka edistää korruptiota
• Laajalle levinnyt köyhyys, joka luo otollisen maaperän ristiriidoille
• Syrjäytyminen ja epätasa-arvoisuus eri yhteiskuntaryhmien välillä
• Kilpailu energialähteistä ja mineraaleista
• Järjestäytynyt rikollisuus ja huumekauppa
Tutkija Johan Brosché Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitokselta julkaisi äskettäin tutkimuksensa aiheesta. Tutkimuksessa hän vertaili Sudanissa ja Etelä- Sudanissa kolmea aluetta. Alueet ovat samankaltaisia, mutta konfliktien seuraukset ovat olleet erilaisia.
Broschén tutkimuksen tulokset osoittavat, että julkisella vallalla on ratkaiseva rooli siinä, millä tavalla konfliktit päättyvät.
”Kun hallitus osallistuu konfliktiin suosimalla tiettyä ryhmää, se tuhoaa samalla mahdollisuudet osapuolten väliseen yhteistyöhön. Tämä lisää konfliktin väkivaltaisten seurauksien riskiä. Myös taloudellisilla intresseillä on keskeinen rooli konfliktien kehittymisessä”, Brosché sanoo sanomalehti OmVärldenin haastattelussa.
Johan Brosché kertoo, että koska Sudanin ainoa öljynvientisatama sijaitsee idässä, hallituksella on voimakkaat intressit vakauttaa alueen tilanne, ja tästä syystä hallitus ei ole valinnut puolta Itä-Sudanin konflikteissa. Muilla Broschén tarkastelemilla alueilla hallituksella ei ollut samanlaisia taloudellisia intressejä ja siten hallitus on toiminut eri tavalla näillä alueilla.
Hallituksen puuttuminen konfliktiin riippuu myös siitä, uhkaavatko oppositioryhmät hallitusta yhteiskunnassa. Joskus hallitus voi asettua konfliktin toisen osapuolen taakse tukahduttaakseen mahdollisen hallituksenvastaisen kritiikin.
Konfliktin määritellään olevan käynnissä, jos kaksi taistelevaa osapuolta voidaan tunnistaa ja vähintään 25 ihmistä menettää henkensä konfliktissa kalenterivuoden aikana.
Aseellisen väkivallan kustannukset ovat erittäin korkeat, ja talouden elpyminen pitkän väkivaltaisen jakson jälkeen vie noin 20 vuotta. Samaan aikaan maailmassa käytetään yli puolitoista miljardia dollaria sotilasmenoihin joka vuosi.
Luettelo maailman konflikteista löytyy täältä: http://www.globalis.fi/Konfliktit