Joulukuu 2014 – Kuukauden pohjoismaalainen on norjalainen Rein Skullerud, maailman ruokaohjelma WFP:n valokuvausyksikön johtaja. Kekustelimme hänen kanssaan siitä, miten hänen kiinnostuksensa valokuvaamiseen heräsi, ja miten valokuvia voi käyttää ilmastonmuutostietoisuuden lisäämiseksi.
Milloin aloitit valokuvaamisen? Miten päädyit töihin WFP:lle, onko siihen jokin erityinen syy?
Otin ensimmäisen valokuvani kahdeksanvuotiaana, ja neljätoistavuotiaana möin jo niitä. Minua on aina kiehtonut mahdollisuus vangita hetki kuvaan ja jakaa se muiden kanssa. Sen vuoksi kamerat ja valokuvat ovat vetäneet minua puoleensa jo lapsesta lähtien. Opittuani hallitsemaan valokuvauksen tieteelliset osa-alueet, aloin keskittyä valotuksen käyttämiseen tietyn tunnelman luomiseen valokuviini.
Aloitin WFP:n hallitussuhteiden osastolla vuonna 1994. Minun intohimoni ja valokuvaustaitoni olivat yleisessä tiedossa, ja niin vuonna 1999 minut valittiin muutamaksi kuukaudeksi sijaiseksi viestintäjaoston valokuvaustoimiston vastuuhenkilön ollessa poissa. Vähän ajan kuluttua edeltäjäni siirtyi eteenpäin urallaan ottaen vastaan valokuvaeditorin pestin toisessa YK:n virastossa, ja minulle tarjottiin valokuvaajan tehtävää Maailman ruokaohjelmassa.
Minulla on työ, joka auttaa ihmisiä. Pidän siksi itseäni hyvin onnekkaana, ja myös siksi että olen saanut intohimostani ammatin. Se, että voin yhdistää nämä kaksi asiaa, on sanoinkuvaamatonta! Uskon useimpien ihmisten olevan kanssani samaa mieltä.
Olet ollut valokuvaajana WFP:llä yli vuosikymmenen. Mikä on jättänyt suurimman jälkensä sinuun?
Moni asia on vaikuttanut minuun suuresti, esimerkiksi Banda Acehille vuonna 2004 iskeneen tsunamin tuhojen näkeminen tai maanjäristykset, kuivuus, konfliktit sekä monet muut asiat ympäri maailmaa. En usko pystyväni arvioimaan vaikutuksen suuruutta. Joskus yksi ainoa ihminen tai pieni lapsi saattaa jättää jälkensä minuun loppuelämän ajaksi.
Näkemäni vaikeudet ovat aina vaikuttaneet minuun suuresti. Olen nähnyt hyvin erilaisia, eri syistä johtuvia ja eri laajuisia tuhoja. Pyrkimykseni on aina ollut tehdä parhaani esittää ihmiset arvokkaina ja kunnioittaa heitä.
Mitä ammatissasi voi tehdä ilmastonmuutoksesta valistamiseksi?
Ilmastonmuutos on näkyvä ilmiö. Olen todistanut myrskyjä, kuivuutta ja tulvia. Olen nähnyt ihmisten yrityksiä suojautua niiltä ja jälleenrakentaa tuhojen jälkiä. Ammattivalokuvaajien velvollisuus on kertoa ilmastonmuutoksesta uskottavasti ja yrittäen valistaa ihmisiä, mutta samalla pitäen mielessä, että tänä päivänä kamera löytyy jokaisen taskusta. Tämä voi olla tehokas tapa näyttää visuaalisesti ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset seuraukset samalla hetkellä, kun ne tapahtuvat.
Ilmastonmuutos yhdistetään usein faktoihin ja lukuihin, pitäisikö valokuvauksen olla tärkeämmässä roolissa tiedonvälityksessä?
Valokuvaus on keskeisessä asemassa, kun puhutaan asioiden tuomisesta ihmisten tietoisuuteen. Se tarjoaa mahdollisuuden näyttää symbolinen kuva, joka kertoo tarinan. Median voima ei ole kieleen, kulttuuriin tai uskontoon sidottu ja siksi ääretön. Kuka tahansa voi katsoa valokuvaa ja ymmärtää viestin. Faktojen yhdistäminen kuviin voi olla tehokasta verrattuna pelkkiin faktoihin.
Riittää, kun selaa internetiä, ja huomaa kuinka graafista ilmaisua käytetään yhdistämällä kuvia tietoon. Kaikki pyrkimykset ratkaista ongelma ja lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta hyötyisivät tehokkaasta valokuvien käytöstä.
Katso täältä Skullerudin kuvia Nigeriasta: http://www.huffingtonpost.com/rein-skullerud/images-tell-the-story-sahel_b_1637668.html