Yli 50 valtionpäämiehen ja -naisen odotetaan osallistuvan neljänteen vähiten kehittyneitä maita koskevaan YK-kokoukseen Turkin Istanbulissa 9-13. toukokuuta. Kokouksessa laaditaan uusi sopimus tukitoimista maailman 48 vähiten kehittyneelle maalle.
YK:n Group of Eminent Persons -paneeli arvioi, että puolet maailman vähiten kehittyneistä maista voi siirtyä pois LDC-ryhmästä ja päästä irti köyhyydestä kymmenen vuoden kuluessa, jos maat saavat paremmin suunnattua kehitysapua, erityiskohtelua maailmankaupassa ja tuplaavat maatalouden tuottavuuden ja koulunkäynnin.
Vähiten kehittyneitä maita koskevassa kokouksessa on tarkoitus luoda 10 vuoden toimintasuunnitelma. Kokous keskittyy ruokaturvan parantamiseen, hyvän työn edistämiseen, katastrofiriskien vähentämiseen, kestävyyden lisäämisen ilmastonmuutoksen asettamia haasteita vastaan ja puhtaan energian käytön edistämiseen vähiten kehittyneissä maissa. Group of Eminent Persons -paneelin ennen kokousta julkaisema raportti korostaa, että nämä maat voivat murtautua irti vuosikymmeniä kestäneestä köyhyydestä jos sen eteen tehdään määrätietoista työtä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Group of Eminent Persons -paneelia johtaa Alpha Oumar Konaré, Malin entinen presidentti, ja James Wolfensohn, Maailmanpankin entinen johtaja. Siihen kuuluu muun muassa Kemal Dervis, UNDP:n entinen johtaja
Vuodesta 1971 lähtien YK:n on tunnistanut vähiten kehittyneet maat kansainvälisen yhteisön “köyhimmäksi ja heikoimmaksi osaksi.”. Nykyiseen LDC-listaan lukeutuu 48 maata: 33 Afrikassa, 14 Aasiassa ja Tyynellämerellä sekä yksi Latinalaisessa Amerikassa.
Vähiten kehittyneiden maiden lukumäärän puolittamista pidetään rohkeana päämääränä, kun otetaan huomioon se, että kategorian perustamisen jälkeen vuonna 1970 vähiten kehittyneitä maita on ollut kaiken kaikkiaan 51. Vain kolme maata on onnistunut poistumaan vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä – Botswana vuonna 1994, Kap Verde vuonna 2007 ja Malediivit aiemmin tänä vuonna.
LDC-status antaa näille 48 maalle oikeuden kansainvälisiin tukitoimiin, joihin kuuluvat erityiskohtelu kansainvälisessä kaupassa, kehitysapu, velkojen anteeksi antaminen, tekninen tuki sekä muita tukimuotoja. LDC-status annetaan maille, joissa keskitulo ja inhimillisen kehityksen taso on alhainen ja haavoittuvuus taloudelliselle epävakaudelle on suurta.
“Vähiten kehittyneiden maiden tilanne on seuraava suuri globalisaatiohaaste,” Cheick Sidi Diarra, YK:n vähiten kehittyneiden maiden, ilman meriyhteyttä olevien kehitysmaiden ja pienten saarivaltioiden korkea edustaja, kirjoittaa kokousta koskevassa mielipidekirjoituksessaan.
“Vähiten kehittyneiden maiden nousu kehityksen stagnaatiosta on humanitaarinen haaste, joka on meidän kaikkien intresseissä… [samalla saatamme] lisätä turvallisuutta vähentämällä globaaleja uhkia, jotka aiheutuvat alueellisesta epävakaudesta, ekstremistien väkivallasta, rajat ylittävästä rikollisuudesta ja tarttuvista taudeista..”
LDC-status annetaan maille, joiden väestöluku on alle 75 miljoonaa, ja joilla on:
- Bruttokansantuotteen keskiarvo henkeä kohti, joka on alle 745 dollaria vuodessa.
- Matala inhimillisen kehityksen taso, joka mitataan ravintoa, alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta, toisen asteen koulunkäyntiä ja aikuisten lukutaitoa koskevien indikaattoreiden avulla.
- Talouden korkea haavoittuvuus, joka mitataan väestömäärää, eristyneisyyttä, vientituotteiden monimuotoisuutta sekä monta muuta taloudellista tilaa mittaavien indikaattoreiden avulla.