Maailman suurimmasta saaresta Grönlannista voi tulla aikamme ensimmäinen alkuperäiskansojen valtio jos tämänhetkiset öljyn, kaasun ja mineraalien etsinnät tuottavat tuloksia.
Grönlannin itsehallinnon, jonka paikallinen nimi on Naalakkersuisut, pääministeri Kuupik Kleist on julistanut Grönlannin pyrkivän itsenäistymään Tanskasta taloudellisen tilanteen salliessa. Vuonna 2009 Tanskan kanssa solmitussa itsehallintosopimuksessa grönlantilaiset tunnustettiin erilliseksi kansaksi: heille annettiin itsemääräämisoikeus ja heidän hallintaoikeuttaan mahdollisiin öljyvaroihin kasvatettiin.
Käytännössä sopimus voi toimia tiekarttana itsenäisyyteen jos Grönlannin 57 000 ihmisestä koostuva väestö tulee omavaraiseksi – tällä hetkellä grönlantilaiset ovat kuitenkin riippuvaisia Tanskan budjettitukiaisista. Grönlanti on ollut osa Tanskan kuningaskuntaa kolmensadan vuoden ajan, mutta se saavutti rajoitetun itsenäisyyden itsehallinnon muodostamisen yhteydessä vuonna 1979.
Itsenäisyyden toteutuminen jää nähtäväksi, mutta itsenäisyysprosessi on selvästi kasvattanut grönlantilaisten itseluottamusta.
YK:n viimeaikaisessa kestävän kehityksen Rio+20 –konferenssissa Kuupik Kleist totesi Grönlannin puhuvan alkuperäiskansojen puolesta ja jatkavan myös muiden alkuperäiskansojen tukemista.
”Emme ole unohtaneet ystävyyttä, jonka jaamme muiden alkuperäiskansojen kanssa ympäri maailmaa,” Kleist totesi lisäten, että Grönlanti on löytänyt vaikutteita muilta alkuperäiskansoilta muodostaessaan itsehallintoaan.
”Monet maailman alkuperäiskansat kokevat Grönlannin olevan pioneerimaa. Erinomainen yhteistyömme Tanskan kanssa on mahdollistanut sen, että meitä kuunnellaan pyrkimyksissämme parantaa alkuperäiskansojen tilannetta ja oikeuksia.”
Alkuperäiskansojen katseet kohdistuvat siis Grönlantiin – mutta he eivät ole ainoita. 57 000 grönlantilaisen pääministeri on tavannut viime aikoina maailman vaikutusvaltaisimpia poliitikkoja: kesäkuussa 2012 tekemällään valtiovierailulla Tanskaan Kleist tapasi muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin, Euroopan komission presidentin José Manuel Barroson ja Kiinan presidentin Hu Jintaon.
”Minkä maan tai hallituksen johtajalle annetaan tämänkaltainen etuoikeus? Ottaen huomioon, että Grönlanti ei ole valtio, tämä on ainutkertaista,” toteaa Damien Degeorges, The Role of Greenland in the Arctic –kirjan kirjoittaja. ”Se todistaa myös, että luonnonvarat voivat toimia avaimena kansainväliseen tunnustamiseen.”
Pääministeri Kleist on tietoinen tästä kirjoittaessaan seuraavasti:
”YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa todetaan alkuperäiskansoilla olevan oikeus hallita omaa elämäänsä, omia maitaan, omaa elämäntapaansa ja kehitystään. Todellisuudessa maailmassa on kuitenkin vain harvoja paikkoja, joissa alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus.”
Tämänhetkisten kehityssuuntien mukaan Grönlanti saattaa osoittautua poikkeukseksi tähän sääntöön.