Maailman ympäristöpäivä 2005

Kaupungistuminen on haaste ympäristölle; YK:n pääsihteerin Kofi Annanin viesti mailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta 2005 

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta. Ympäristöpäivän juhlinta on yksi Yhdistyneiden kansakuntien tärkeimmistä keinoista lisätä maailmanlaajuista tietoisuutta ympäristöasioista sekä saada aikaan poliittisia toimenpiteitä ympäristön puolesta.

Vuonna 1972 YK:n yleiskokous päätti aloittaa vuosittaisen ympäristöpäivän viettämisen juhlistaakseen Tukholman ympäristökonferenssin avajaisia. Ympäristöpäivää voi viettää monella tapaa: eri puolilla maailmaa järjestetään mm. katutapahtumia, polkupyöräkulkueita, konsertteja, kirjoitus- ja piirustuskilpailuja, puiden istuttamista, kierrätys- ja puhtaanapitokampanjoita sekä paljon muuta. Monissa maissa tapahtuman kautta tavoitellaan ympäristökysymyksille poliittista huomiota ja toimenpiteitä ympäristön puolesta.

Vuoden 2005 maailman ympäristöpäivän teemana on Vihreät kaupungit: suunnitelma planeetan puolesta.

——————————————————————————–

Vuonna 1950 alle kolmasosa ihmisistä asui kaupungeissa. Nykyään lähes puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkilaisten määrä ylittänee 60%.

Seuraavan 25 vuoden aikana väestö kasvaa miltei yksinomaan kaupunkialueilla kehitysmaissa. Kasvu ei ole nopeinta suurimmissa kaupungeissa, vaan alle 500 000 ihmisen keskuksissa.

Kehittyneiden maiden kaupungistuminen liittyy läheisesti talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kehitysmaiden tilanne on kuitenkin päinvastainen. Esimerkiksi Afrikassa yli 70 prosenttia kaupunkilaisista eli yli 160 miljoonaa ihmistä asuu slummeissa. Vuodesta 1990 lähtien Afrikan slummiväestö kaupungeissa on kasvanut lähes viisi prosenttia vuodessa. Nykyistä vauhtia slummeissa asuvien määrä kaksinkertaistuu joka viidestoista vuosi.

Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ainakin miljardi ihmistä asuu kokoon kyhätyissä slumeissa ja epävirallisissa vallatuissa asunnoissa, jotka eivät ole viranomaisten hyväksymiä eivätkä huoltamia. Vuoteen 2020 mennessä tällaisia ihmisiä saattaa olla jopa kaksi miljardia.

Kaupungistuminen ja talouskehitys johtaa yleensä resurssien lisääntyneeseen käyttöön ja jätemäärien kasvamiseen henkeä kohden. Kehittyneissä maissa asuvat kaupunkilaiset tuottavat jopa kuusi kertaa enemmän jätettä kuin kehitysmaiden asukkaat.

Kehitysmaissa jätehuolto voi olla silti kalliimpaa: jopa 50 prosenttia vuosittaista budjeteista. Maissa ei usein ole infrastruktuuria turvalliselle jätehuollolle. Kehitysmaissa 30-60 prosenttia kaupunkien jätteestä jää keräämättä ja jätehuolto kattaa alle puolet väestöstä.