8.6.2014 – Sadevesi, juomavesi, sää, ilmasto, rannikot, suuri osa ruokaamme ja jopa ilma, jota hengitämme, ovat kaikki viime kädessä meren säätelyn alaisia. Elämää antavan voimansa lisäksi valtameret ovat olleet jo pitkään elintärkeitä myös kaupankäynnille sekä liikkumiselle. Noin 71 prosenttia maapallostamme on suolaisten valtamerten täyttämää. Meret pitävät sisällään 97 prosenttia maailman vesivaroista, lukuisia erilaisia elinlajeja sekä toimivat samalal korvaamattomana ravinnonlähteenä miljoonille
Meret tosiaankin pyörittävät maailmaamme monin tavoin.
Tilastot merten korvaamattomasta roolista ovat loputtomia. Yli kolme miljardia ihmistä on riippuvaisia meri- ja rannikkoalueista toimeentulonsa turvaamiseksi. Meret nielevät noin 30 prosenttia ihmisten tuottamasta hiilidioksidista estäen ilmastonlämpenemisen vaikutuksia. Meri- ja rannikkoalueiden varojen arvo teollisuudelle on noin kolme miljardia dollaria vuodessa eli noin 5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Ja tutkijoiden mukaan olemme tutkineet vain noin 5 % maailman valtameristä. Tiedämme meristä niin paljon, mutta samaan aikaan hyvin vähän. Tiivistetysti; meret tarjoavat meille mahdollisuuksia, elämää, ruokaa – ja ikävä kyllä toimivat samalla myös kaatopaikkoinamme.
Tänä päivänä meriä käytetään maailmanlaajuisena kaatopaikkana ja meret kärsivätkin kaikkein eniten ilmastonmuutoksesta. Jopa 40 prosenttia maailman valtameristä kärsii vakavasti ihmisen toiminnasta, kuten saastuttamisesta, liikakalastamisesta sekä rannikkoalueen elämän tuhoamisesta.
Merien roskaantumisesta on tullut nykypäivänä niin valtava ongelma, että voidaan jo puhua uusista merillä kelluvista mantereista – roskamantereista – jotka muodostuvat pienenpienistä kelluvista muovihiukkasista. Näitä mikroskooppisen pieniä muovihiukkasia kutsutaan toiselta nimeltä mikromuoviksi. Valtameriltä otetuissa satelliittikuvissa voidaan nähdä hitaasti liikkuvia valtavankokoisia roskapyörteitä. Nämä pyörteet pitävät sisällään muovia ja muita hitaasti hajoavia roskia, minkä lisäksi niissä pyörii valtava määrä jätteisiin kuolleita kaloja, merinisäkkäitä ja lintujaSaastumisen ohella meriiä uhkaa myös pienten saarivaltoiden katoaminen maailman jäätiköiden sulaessa. Tänään maailman meripäivää viettäessämme kansainvälinen huomio on valtamerten suojelulla – maailmanne sykkivästä sydämestä ja hengittävistä keuhkoista on pidettävä hyvää huolta.
Lue YK:n pääsihteerin viesti Maailman merien päivänä täältä.