Syyt
Ilmasto lämpenee
Kasvihuonekaasujen muodostama ”peitto”, joka on luonnollinen osa troposfääriä, kasvaa nopeasti tiheämmäksi. Tämän seurauksena maapallon ilmasto lämpenee.
Tiedemiesten ja -naisten raportoimat muutokset ilmakehässä, merissä, pysyvissä jääpeitteissä ja jäätiköissä osoittavat selvästi, että maailma jo lämpenee kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena.
Lämpötilojen nousu on seuraus siitä, että ilmasto pyrkii muuntautumaan palauttaakseen tasapainon ilmakehään tulevan ja siitä lähtevän energian välille. Lämpötilojen nousun lisäksi muutoksia tapahtuu pilvipeitteissä ja tuulten liikkeissä.
Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on ollut vakaa, mutta nyt se “peitto”,joka sääntelee planeetan ilmastoa, tihenee ennen näkemättömän nopeasti suurten kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena. Päästöt aiheuttavat voimakkaamman kasvihuoneilmiön. Tämä johtuu siitä mukautumisesta, jonka ilmasto joutuutekemään kasvihuonekaasujen muodostaman tiheämmän peiton takia.
Maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,74 °C 100 vuoden aikana (1906–2005).Keskimääräinen lämpenemisnopeus viimeisen 50 vuoden aikana on lähes kaksinkertainen viimeisen 100 vuoden aikana tapahtuneeseen lämpenemiseen verrattuna.
Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä
Keinotekoiset kasvihuonekaasut, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemisen, tulevat suurelta osin fossiilisista polttoaineista, jotka syntyvät kuolleista kasveista ja eläimistä. Myös maailman valtameret vapauttavat aiempaa enemmän kasvihuonekaasuja maapallon lämpimämmän keskilämpötilan takia.
Muita ihmisten aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteitä ovat hiilen, öljyn ja maakaasun polttaminen.
Samalla suuret karjatilat, riisitilat ja kaatopaikat päästävät metaania ilmakehään.
Pitkään ilmakehässä säilyvät teollisesti tuotetut kaasut, kuten kloorifluoratut hiilivedyt (CFC) ja fluoriyhdisteet (kuten HFC ja PFC), joita käytetään ilmastoinnissa ja pakastamisessa, joutuvat myös ennen pitkää ilmakehään.
Melkein kaikki, mitä me tänä päivänä tuotamme ja kulutamme, tuottaa kasvihuonekaasuja. Monet näistä kasvihuonekaasuja tuottavista aktiviteeteistä ovat nykyään keskeisiä maailmantalouden kannalta ja muodostavat tärkeän osan nykyelämää.
Liikenne, paikasta toiseen siirtyminen, vaatii myös paljon kasvihuonekaasuihin johtavaa energiaa. Noin 30 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasuista aiheutuu majoituksesta.
Seuraukset
Vesi
Yksi ilmaston lämpenemisen seurauksista on sademäärien kasvu, mutta sademäärät eivät kasva kaikkialla. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän säähän liittyvien luonnonkatastrofien, kuten rankkasateiden, tulvien, kuivuuskausien ja lämpöaaltojen määrää ja vakavuutta.
Pohjois- ja Etelä-Amerikan itäisissä osissa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois- ja Keski-Aasiassa sademäärät ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Sahel-alueella, Välimerellä, eteläisessä Afrikassa ja osissa Etelä-Aasiaa sateet taas ovat vähentyneet.
1970-luvulta lähtien useilla alueilla on huomattu ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia.
Lämpimämmän ilmakehän seuraus on, että se on epävakaampi, tuottaa enemmän sadetta ja nopeuttaa veden haihduntaa. Tämän seurauksena makean veden määrä ja laatu laskee.
Tuulten ja myrskyjen kulkureiteissä tapahtuu todennäköisesti myös muutoksia lämpötilojen noustessa.
Trooppisten pyörremyrskyjen ankaruus (mutta ei määrä) nousee todennäköisesti, johtaen suurempiin tuulen huippunopeuksiin ja voimakkaampiin sateisiin.
Maan luonnolliset järjestelmät ovat muutoksen kourissa
Elinympäristöjen tuhoaminen ja muut ihmisten aiheuttamat rasitukset tuhoavat luontoa ja biologista monimuotoisuutta.
Maailman haavoittuvimmissa ja pienimmissä ekosysteemeissä, kuten esimerkiksi koralliriutoilla ja vuoristoalueilla, ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat jo. Merten nouseva lämpötila ja veden happoisuus tekevät poikkeuksellisen herkistä koralliriutoista epävakaita.
20–30 prosenttia maapallon eläinlajeista kohtaavat suuremman riskin kuolla sukupuuttoon kun ne kohtaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet uhat.
Merenpinta nousee
Yksi ilmaston lämpenemisen seurauksista on merten lämpeneminen. Tällä on seurauksia mereneläviin ja merenpinnan tasoon, sillä arktisten alueiden jäätiköt sulavat nostaen merenpinnan tasoa.
Merenpinta nousi noin 17 senttimetriä 1900-luvun aikana. Geologiset observaatiot osoittavat, että se on noussut huomattavasti hitaammin viimeisen 2 000 vuoden aikana.
Usealla alueella myös lumipeite pienenee ja vuoristojäätiköt sulavat.
Suorat vaikutukset yksilöihin
Ilmastonmuutos muuttaa luonnonkatastrofien luonnetta. Se ei vain lisää säähän liittyviä riskejä ja nosta vedenpintaa ja lämpötiloja, vaan se myös lisää yhteisöjen haavoittuvuutta veden saatavuudessa, maataloudessa ja ekosysteemeissä esiintyviä riskejä kohtaan. Ilmansaasteet lyhentävät eurooppalaisen elämää keskimäärin 8,6 kuukaudella.
On selvää, että köyhimmät yhteisöt kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista eniten. Heillä on vähemmän resursseja varautua ilmastonmuutoksen uhkiin. Rannikkoyhteisöt, alkuperäiskansat ja kotitarveviljelijät kohtaavat suurimmat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit.
Ilmastonmuutos on merkittävä ja kasvava uhka julkiselle terveydelle. Tarttuvien tautien, kuten jo 2,5 miljoonan ihmishengen vuodessa vaativan malarian, odotetaan lisäävän globaalien tautien ihmiskunnalle asettamaa taakkaa entisestään.
Ilmastossa tapahtuvien muutosten odotetaan myös lisäävän nälkiintymistä.
Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit vaativat monia ihmishenkiä.Luonnonkatastrofien uhreista yli 96 % on viime vuosina ollut kehitysmaiden asukkaita.
Luonnonkatastrofien takia pakolaisina elävien ihmisten määrän odotetaan myös kasvavan.
Ihmistoiminta, joka kärsii ilmastonmuutoksesta eniten, on maatalous. Maatalous on myös pääasiallinen toimeentulolähde valtaosalle maaseudun köyhistä ihmisistä. Kato ja karjakuolemat aiheuttavat yhä useammin taloudellisia vahinkoja, korkeampia elintarvikehintoja ja huonompaa ruokaturvallisuutta.
Nykyään tunnistetaan, että ilmastonmuutos asettaa meille potentiaalisesti vaikeita makroekonomisia, taloudellisia ja valtion talouteen vaikuttavia haasteita.