Naiset päätöksenteossa: haasteiden kohtaamista ja muutoksen luomista

Naisten juhliessa ympäri maailmaa kansainvälistä naistenpäivää, päivän teema – naisten osallistuminen päätöksentekoon – antaa mahdollisuuden arvioida kuinka naisten ääni kuuluu johtokunnissa, kansanedustuslaitoksissa tai oikeussaleissa.

Naiset yritysmaailmassa
Vaikka useilla aloilla toimii entistä enemmän naisia, naisjohtajien määrä ei silti ole lisääntynyt.

Naisten osallistuminen talouselämän korkean tason päätöksentekoon on yhä alhaista kehittyneissäkin maissa, huolimatta siitä, että näiden maiden naisilla on paremmat mahdollisuudet koulutukseen kuin naisilla monissa muissa maissa.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuosina 2000–2002 tehdyn tutkimuksen mukaan naisjohtajien osuus vaihteli 20 ja 40 prosentin välillä 48 maassa niistä 63 tutkitusta maasta, joista tieto oli saatavilla.

Suomi, Norja, Tanska, Viro, Kreikka ja Ruotsi ovat ottaneet käyttöön kiintiöt lisätäkseen naisten määrää 40 prosenttiin yritysten hallituksissa. Suomessa ja Norjassa lakia sovelletaan julkisella sektorilla, muissa maissa myös yksityissektorilla.

Vaikka naisia työskentelee enenevissä määrin oikeuslaitoksissa, lääketieteessä, ja eri teknisten alojen insinööreinä kehittyneissä maissa, heidän osallistumisensa näiden alojen päätöksentekoon on vähäistä. Maailman talousfoorumin raportin Measuring the Global Gender Gap 2005 mukaan Yale Law Women tutkimus paljasti, että vaikka on olemassa yhä enemmän naisia, jotka työskentelevät asianajajina (25–35 %), vain harvasta tulee lakiyrityksen osakas (5–15 %).

Matalapalkka-aloilla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä, ja naiset omistavat liikeyrityksen ja työllistävät muita harvemmin kuin miehet. • YK:n Euroopan talouskomission tiedon mukaan (2001) jopa kehittyneissä maissa kuten Hollannissa, Norjassa, Suomessa ja Kandassa alle kolmannes kaikesta työväestöstä on naisia. (Lähde: UNECE Statistical Database, http://w3.unece.org/stat/

Naiset politiikassa
Naisten määrä politiikassa kasvaa asteittain. Vaikka naisten määrä lainsäädännöllisissä elimissä on korkeampi kuin koskaan – 16.3 % kaikkien maiden eduskuntien tai parlamenttien jäsenistä on naisia – tämä on vain pieni lisäys vuodesta 1975, jolloin naisten määrä oli10.9 prosenttia.

Naisia on huomattavan vähän arabimaiden parlamenteissa. Keskimäärin 8.2 prosenttia parlamentin alahuoneen jäsenistä on naisia. Heidän määränsä on kuitenkin kaksinkertaistunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana, suurelta osin erilaisten kiintiöiden avulla sellaisissa maissa kuten Djibouti, Jordania, Irak, Marokko ja Tunisia.

Merkittävin lisäys on tapahtunut Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, missä naisten määrä on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on tapahtunut jälleen naiskiintiöiden avulla.

Naisten vähintään 30 prosentin edustusta parlamentissa on pidetty kriittisenä vähimmäismääränä, jotta naisilla voi olla merkittävää vaikutusta parlamentin työhön.
Monissa konflikteista toipuvissa maissa naisten määrä lainsäädännöllissä elimissä on korkeampi kuin muualla, noin 25–30 prosenttia. Vuonna 2003 Ruandassa oli eniten naisia parlamentissa – jopa 48.8 prosenttia.

Naiset tiedotusvälineissä
Naiset toimittajina, miehet päätoimittajina

Vaikka monissa maissa naisten osuus tiedotusvälineiden keski- ja alemman tason tehtävissä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana, naisia toimii yhä hyvin vähän tiedotusvälineiden korkeimmilla johtopaikoilla. Tämä koskee niin perinteisiä tiedotusvälineitä, kuten lehdistöä, radiota ja televisiota, kuin telekommunikaatiota, multimediaa ja e-mediaakin.

Kansainvälisen journalistiliiton (International Federation of Journalists) tutkimuksen mukaan kolmannes toimittajista on naisia. Kuitenkin alle kolme prosenttia mediayritysten toimitusjohtajista tai muusta media-alan ylemmästä johdosta on naisia.
EU:n tietokannan mukaan telekommunikaatioalan johtavissa asemissa Euroopassa vuonna 2001 työskentelevistä henkilöistä vain 9 prosenttia oli naisia.

Media Report to Women -tutkimuksen mukaan 17 prosenttia kaikista vastaavista tuottajista, tuottajista, ohjaajista, käsikirjoittajista, kuvaajista ja leikkaajista, jotka työskentelevät vuonna 2003 Yhdysvalloissa 250 tuottoisimmassa elokuvassa, oli naisia. Tulos on sama kuin vuonna 1998. Jos mukaan lasketaan vain 100 tuottoisinta elokuvaa, naisten määrä putoaa 15 prosenttiin. Miehet ohjaavat kymmenestä elokuvasta useamman kuin yhdeksän. Tutkimuksen on tehnyt Communications Research Associates. (Lisätietoja: http://www.mediareporttowomen.com/statistics.htm).

Lisätietoa kansainvälisestä naistenpäivästä: http://www.un.org/events/women/iwd/2006/

Naiset akateemisessa maailmassa
Yliopistot kaukana tasa-arvosta.

Vaikka naisia valmistuu yliopistoista yhä enemmän – ja useammin paremmin tuloksin kuin miehet – naisten työllisyystilanne akateemisessa maailmassa on huonompi kuin miesten, ja he saavat heikommin tutkimusrahoitusta.

Lisäksi naisia on huolestuttavan vähän yliopistojen johtoasemissa, esimerkiksi kanslereina. Esimerkiksi Ruotsissa naiskanslereita on vain vähän, vaikka naiset ovat muuten hyvin edustettuina eduskunnassa, hallituksessa ja hallinnon virkanaisina.