Suomessa esiintyy naisiin kohdistuvaa väkivaltaa laajalti, vaikka tasa-arvo onkin maassamme monessa suhteessa edistyksellistä, arvioitiin Yhdistyneiden kansakuntien naisten syrjinnän vastaisessa komiteassa New Yorkissa. Komiteassa järjestettiin Suomen 9. heinäkuuta kuulemistilaisuus, jossa esillä oli kaksi suomalaisraporttia vuosilta 2003 ja 2007.
Komiteassa muun muassa esitettiin, että naisten väkivallan vähentämiseksi Suomessa
voitaisiin perustaa pääministerivetoinen työryhmä, jonka valmistelutyöhön kutsuttaisiin myös kansalaisjärjestöt. Myös tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan kouluissa ja julkisilla paikoilla kiinnitettiin huomiota.
Naisten lukumäärä Suomessa johtavissa asemissa nousi niin ikään kuulemisessa esille. Kommenteissa suomalaiskehitystä pidettiin edistystä tältä osin hitaana. Erityisesti nostettiin esille akateeminen maailma ja siellä professorin virat.
Vähemmistöön kuuluvien naisten tilanne ja monenkertainen syrjintä puhuttivat myös. Maahanmuuttajanaisten osalta kysymykset koskivat muun muassa kotouttamistoimenpiteitä. Myös seksuaalisten vähemmistöjen tilanne ja tässä muun muassa naisparien adoptio-oikeus olivat esillä. Eräs komitean jäsen ehdotti myös, että Suomessa laadittaisiin toimintaohjelma saamelaisnaisten aseman kehittämiseksi.
Myös Suomen yhdenvertaisuuslain uudistaminen nousi keskustelussa esille. Komiteassa pidettiin hyvänä sitä, ettei tasa-arvolakia todennäköisesti olla yhdistämässä mainittuun lainsäädäntöhankkeeseen.
Komiteassa pidettiin myönteisenä Suomen valtuuskunnan poikkihallinnollista kokoonpanoa, johon kuului paitsi eri ministeriöiden virkamiesasiantuntijoita myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen. Valtuuskuntaa johti ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Arto Kosonen ulkoministeriöstä.
Naisten syrjinnän vastainen komitea käsittelee parhaillaan sopimusvaltioiden antamia määräaikaisraportteja kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen soveltamisesta. Yleissopimuksen toteutumista valvotaan sopimusvaltioiden määräajoin laatimien määräaikaisraporttien avulla. Niissä selostetaan sopimusvelvoitteiden täytäntöön panemiseksi toteutettuja toimenpiteitä. Komitea voi antaa sopimusvaltiolle päätelmiä naisten syrjinnän poistamista koskeviksi toimenpiteiksi.
YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen on ratifioinut 185 valtiota. Suomessa se tuli voimaan vuonna 1986. Yleissopimusta voidaankin pitää keskeisimpänä naisten oikeuksia ja erityisesti naisten syrjimättömyyttä koskevana kansainvälisenä ihmisoikeusasiakirjana. Sitä on täydennetty vuonna 1999 hyväksytyllä yksilövalitusoikeuden mahdollistavalla valinnaisella pöytäkirjalla. Toistaiseksi yhtään Suomea koskevaa yksilövalitusta ei ole komiteassa käsitelty.
Lähde: Ulkoministeriön lehdistötiedote