Ivan Simonovic, YK:n ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteeri kirjoittaa Norsunluurannikon tilanteesta:
12. huhtikuuta 2011– Kuoleman löyhkää oli vaikea välttää, kun matkustin Abidjanin lähistöllä ja läntisellä Norsunluurannikolla viime viikolla, juuri kun yritykset entisen presidentin Laurent Gbagbon poistamiseksi vallasta huipentuivat.
Katsoin syvään kaivoon miliisien hylkäämässä päämajassa Duekouen Carrefour-alueella. Ruumiita ei näkynyt, mutta hajusta ei voinut erehtyä. Kukaan ei tiedä kuinka monta ruumista kaivossa makaa. Kuolleiden löytäminen ja tunnistaminen on hirvittävä työ, joka vielä on edessämme.
Muualla verenvuodatuksen laajuus on jo selviämässä. Kahdessa kohtalokkaassa välikohtauksessa, viimeisin näistä tapahtui 28. maaliskuuta, yli 300 ihmistä menetti henkensä. Marokkolaiset rauhanturvaajat, jotka lähetettiin verilöylyn tapahtumapaikalle, ovat tähän mennessä löytäneet 255 ruumista, mutta niitä löytyy todennäköisesti lisää tiheästä pusikosta ja muista vaikeakulkuisista paikoista. YK:lla on myös ihmisoikeustiimi paikan päällä. Se kerää todistusaineistoa ja yrittää selvittää tapahtumien kulun.
Kuva ei ole mustavalkoinen. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston käytössä olevien tietojen mukaan ensimmäinen välikohtaus tapahtui alueella, jota hallitsevat nyt vangitulle Laurent Gbagbolle uskolliset joukot. Uhrit kuuluivat etniseen ryhmään, jonka edustajat yleensä tukevat Gbagbon vastustajaa, Alassane Ouattaraa, joka on laajasti tunnistettu viime vuoden vaalien voittajaksi ja maan legitiimiksi presidentiksi. Toinen välikohtaus tapahtui alueella, jota hallitsevat Ouattaralle uskolliset joukot, ja uhrit kuuluivat lähinnä etniseen ryhmään, jonka edustajat yleensä tukevat Gbagboa. Kuolleet löytyivät siviilivaatteissa.
Abidjanissa kuolleiden lukumäärä ei ole tarkalleen tiedossa. YK:n ihmisoikeustiimi Norsunluurannikolla arvioi, että luku on yli 400. Ruumiita ei ole kerätty systemaattisesti vielä vallitsevien turvallisuusriskien takia. Sairaaloissa monet peruslääkkeet ja -tarvikkeet ovat loppuneet, ja ruuasta on pulaa. Monet ovat nälkäisiä ja peloissaan. YK:n rauhanturvaajat käyttivät panssaroituja kuljetuksia diplomaattien ja journalistien evakuoimiseen Cocodysta, presidentinpalatsia lähellä olevalta alueelta, jossa Laurent Gbagbo oli ennen pidätystään. Paikallisilla ei ollut tätä pakokeinoa käytössään.
Presidentti Ouattara on sanonut, että hän tekee kaiken mahdissaan olevan etnisyyteen perustuvan väkivaltakierteen lopettamiseksi.
“Perustan totuus- ja sovintokomitean varmistaakseni sen, että kaikki syylliset asetetaan vastuuseen, poliittisesta suuntautumisesta ja etnisyydestä riippumatta,” hän kertoi minulle Abidjanissa torstaina. ”Haluan löytää sovinnon. Muodostan hallituksen, jossa kaikki alueet ja etniset ryhmät ovat edustettuja.” Hän on sittemmin toistanut sitoumuksensa julkisissa lausunnoissa.
Jos totuus rikoksista, jotka on tehty syyskuussa 2002 alkaneessa konfliktissa, olisi todettu aiemmin ja syylliset olisi saatettu vastuuseen, Norsunluurannikon tilanne olisi ehkä toinen.
Kansainvälinen tutkimuskomissio perustettiin vuonna 2004, mutta sen raporttia ei koskaan tehty julkiseksi eikä sitä käsitelty YK:n turvallisuusneuvostossa. Toivottavasti tilanne on tällä kertaa toinen. Turvallisuusneuvosto on jo vaatinut, että pääsihteeri Ban Ki-moon esittelee sille Ihmisoikeusneuvoston tilaamaan riippumattoman tutkimuksen ja jakaa sen muille kansainvälisille järjestöille. Raportti julkaistaan kesäkuun puolessavälissä, mutta kuinka moni menettää henkensä siihen mennessä? Voimmeko torjua koston kierteen?
Presidentti Ouattara otti vallan käsiinsä maanantaina Gbagbon pidätyksen jälkeen. Tämän takia meillä on syytä toivoa, että kauan kärsineillä Norsunluurannikon asukkailla vihdoin on mahdollisuus rauhaan. Tämä ei missään nimessä ole varmaa. Presidentti Ouattaran ja muiden poliittisten johtajien ympäri maata pitää välittömästi tarttua aikaa vievään ja vaativaan tehtävään ja vaatia ihmisiä vastuuseen rikoksistaan, mutta samalla heidän täytyy kaikin tavoin välttää kostoa.
Entistä presidentti Gbagboa täytyy kohdella arvokkaasti ja, jos hänet viedään oikeuden eteen, prosessin täytyy seurata kansainvälisiä ihmisoikeusvaatimuksia. Hänestä ei tule tehdä syntipukkia: kaikkien syyllisten, poliittisesta suuntautumisesta riippumatta, täytyy kohdata oikeus. Totuus ja oikeus ovat edellytyksiä sovinnolle ja kestävälle rauhalle.
Norsunluurannikko on rikas maa, jolla on vahva, suurimmilta osin vahingoittumaton infrastruktuuri. Mutta maa tulee tarvitsemaan ulkopuolista apua, sekä välitöntä humanitaarista apua että pitkäaikaisempaa apua talouden kääntämiseksi nousuun. Toivon, että se ei joudu taistelemaan kansainvälisestä huomiosta ja rahoituksesta Pohjois-Afrikan mullistusten ja Japanin maanjäristysten kanssa.
Ivan Simonovic on YK:n ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteeri