Oi lennä, lennä pääskynen

Foto: FLickr / eyesontheroad / 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

Foto: FLickr / eyesontheroad / 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

10.5.2014 – Muuttolintuja uhkaavat muuttoreitistä riippuen niin ankarat talvet kuin myöhästyneet keväät tai vaikkapa aavikoiden kuivuus. Mutta yksi uhka on muita suurempi: ihminen.

Päiväntasaajan eteläpuolella talvehtivat laululinnut, kuten harmaasieppo ja pajulintu, joutuvat muuttomatkallaan ylittämään kuolemanvyöhykkeen. Se muodostuu Saharan autiomaasta ja sen eteläpuolella sijaitsevasta 400 kilometrin levyisestä Sahelista, joka on kovaa vauhtia aavikoitumassa.

Mutta Afrikan väestö aiheuttaa muuttolinnuille kuivuutta jopa suuremman vaaran.

Saharan eteläpuolisissa valtioissa monen talvehtivan lintulajin määrä vähenee, kun kasvava väestö pyytää lintuja ruuakseen. Aiemmin pyynnin kohteina ovat olleet kahlaajat ja niitä isommat lajit, mutta nykyään pyydetään myös pikkulintuja.
Esimerkiksi haarapääskyjä pyydetään Nigerian Ebok-Bojessa elefanttiheinää kasvavilla alueilla, missä osa linnuista tekee välilaskun matkallaan Etelä-Afrikasta. Noin 200 000 haarapääskyn arvioidaan pääsevän hengestään joka vuosi.

AEWAPoster2014 FINALen 135 19010.-11.5 vietetään kansainvälistä muuttolinnun päivää. ”Annan täyden tukeni kansainväliselle kampanjalle tietoisuuden edistämiseksi muuttolintujen kohtaamista vaaroista johtuen niiden elinolojen tuhoamisesta, saasteista ja hyväksikäytöstä. Tarvitsemme enemmän kansainvälistä panostusta lintujen elinolojen ja muuttoreittien turvaamiseksi”, toteaa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Afrikkaan muuttaa Euroopasta joka syksy 50–100 miljoonaa haarapääskyä, joten lintuja kyllä riittää nälkää näkeville asukkaille. Silti pääskyt ovat merkittävästi vähentyneet monissa Euroopan maissa.

Muuttolintuja ei pyydystetä pelkästään ruuaksi. Niitä metsästetään myös huvin vuoksi.

Suomessa syntyneet punarinnat kokevat pahimman kiirastulensa Italian pohjoisosissa ja Kyproksella. Myös muissa Välimeren maissa harrastetaan pikkulintujen laitonta pyyntiä jos jonkinlaisilla loukuilla, verkoilla ja liima-ansoilla. Häkkiin napattuja punarintoja käytetään usein houkuttimena muita lintuja pyydettäessä.

Punarinta kuuluu runsaslukuisimpiin pikkulintuihimme, joten sen pesimäkanta ei ole pyytämisen takia uhattuna monien muiden lajien tapaan.

Toisin on peltosirkun laita. Sen kaihoisa säe kuului parikymmentä vuotta sitten yleisenä äänenä peltoteiden varsilla. Sittemmin kanta on romahtanut Suomessa alle kymmenesosaan entisestä, ja laji on vaarantunut. Tämä on Välimeren maiden metsästäjien ja kulinaristien syytä. Peltosirkkuja pyydetään nimenomaan sikäläisten ravintoloiden herkuiksi.

Muuttolinnuille yksi pahimmista Välimeren alueista on Maltan saari.Lintujen metsästys on ollut siellä sukupolvien ajan suuri kansallinen hupi, ja Afrikasta pohjoiseen lentäviä lintuja odotetaan haulikot tanassa varta vasten rakennetuissa piilokojuissa.

Maltalla kaikenlainen ampuminen on käytännössä sallittua, vaikka laki sanookin toisin. Paikalliset ”metsästäjät” tekevät mitä haluavat siitä huolimatta, että enemmistö maltalaisista on äänestänyt lintumurhien lopettamisen puolesta.
Pahiten kärsivät isot ja hitaasti lentävät linnut, kuten haukat sekä haikarat, joihin on helppo osua. Monet mehiläishaukat käyttävät Maltan kautta Italiaan johtavaa reittiä Suomeen lentäessään. Suomen mehiläishaukkojen väheneminen johtuu suurelta osin Maltan metsästyksestä.

Ihmisen metsästysinnon takia lukemattomat linnut eivät koskaan pääse talvehtimisalueilleen.

Ja syksyllä Afrikkaan pyrkivien muuttolintujen suurin este Välimerellä on Egyptin rannikko.

Libyan rajalta Siinaille ulottuu noin 700 kilometriä pitkä, lähes katkeamaton pyyntiverkkojen linja. Asiantuntijoiden mukaan verkkoihin päättyy vuosittain 10 miljoonan muuttolinnun taival. Tällä pyynnillä on epäilemättä suuri vaikutus muun muassa pikkulepinkäisen, kirjokertun ja kivitaskun vähenemiseen Suomessa.

Pyydetyt linnut päätyvät useissa Etelä-Euroopan maissa häkkilinnuiksi. Niitä myös täytetään kaapin päälle koristeeksi.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.4.2013

Lisätietoja: YK:n ympäristöohjelman faktaesite