22.5.2009
Luonnon monimuotoisuus heikkenee maailmassa hälyttävällä nopeudella, vaikka Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 sitouduttiin hidastamaan biologisen monimuotoisuuden häviämistä huomattavasti vuoteen 2010 mennessä. Pääsyyt luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle ovat metsäkato, kasvuympäristön muutokset ja maaperän heikkeneminen, joilla kaikilla on yhteys ilmastonmuutoksen kasvaviin haittavaikutuksiin. Lisäksi uhkana ovat haitalliset vieraslajit, jotka ovat huomion kohteena tämän vuoden kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden päivän tapahtumissa.
Alkuperäiseen lajistoon kuulumattomat lajit ovat globalisaation ei-toivottu sivuvaikutus. Ne vahingoittavat ekosysteemejä, toimeentulonlähteitä ja talouksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikan hallitus käyttää peräti 60 miljoonaa USA:n dollaria vuodessa haittakasvien tuhoamiseen. Etelä-Afrikassa akasiat ovat vallanneet arvokasta maanviljelymaata, joenrantoja ja kasvialueita Länsi-Kapmaassa sijaitsevasta Cape Floral Kingdomin alueelta, joka on maalle taloudellisesti merkittävä turistikohde.
Pohjois-Amerikan suurilla järvillä vaeltajasimpukat haittaavat laivaliikennettä, kalataloutta ja sähköntuotantoa. Tyynenmeren saarille ulkomaalaisilta laivoilta levinneet rotat tuhoavat paikallista lintulajistoa. Monissa Afrikan maissa vesihyasintit ovat tukkineet vesistöjä, niiden eläimistön ja niistä hyötyvien yhteisöjen ja teollisuuden haitaksi.
Haitallisten vieraslajien vaikutuksista paikallisen luonnon monimuotoisuuteen, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen ja jopa ihmisten terveyteen on olemassa paljon muitakin esimerkkejä. Näiden uhkien vaikutuksia pahentavat muut luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttavat tekijät, erityisesti ilmastonmuutos. Lisäksi nämä tekijät haittaavat muiden kehitystavoitteiden kuten köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja Vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus huomioi haitallisten vieraslajien aiheuttamat uhat asettamalla maailmanlaajuisia prioriteetteja ja suosituksia, jakamalla tietoa ja asiantuntemusta, sekä helpottamalla kansainvälisen toiminnan koordinoimista. Kaikista tehokkain ja toteuttamiskelpoisin uhkien hallintamenetelmä on niiden ehkäisy. Strategian menestyminen vaatii hallitusten, taloudellisen sektorin ja valtioista riippumattomien tahojen sekä kansainvälisten organisaatioiden yhteistyötä. Haittakasvien leviäminen voidaan ehkäistä vain jos maat tietävät mitkä kasvit voivat levitä niiden alueelle, mistä ne voivat tulla ja mitkä ovat parhaat toimenpiteet niiden hallintaan.
Yksilöillä on myös velvollisuutensa. Tuholaishyönteiset, rikkaruohot ja sairaudet voidaan ehkäistä noudattamalla paikallisia ja kansainvälisiä karanteeni- ja tullimääräyksiä. Yksinkertaisin sääntö on, että kotiin tuotavat matkamuistot ovat vain muistoja, elävät oliot pitää jättää niiden luonnolliseen elinympäristöön.
Ensi vuonna juhlistetaan kansainvälistä biodiversiteetin vuotta. Vuoden kohokohtia ovat muuan muassa YK:n yleiskokouksen istunnon korkean tason osuus sekä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen konferenssin osapuolten kymmenes kokoontuminen Nagoyassa, Japanissa. Nämä tapahtumat antavat kehykset tulevaisuuden strategioille suojella maapallon ekosysteemejä. Haitallisten vieraslajien leviämisen hallitseminen ja muiden luonnon monimuotoisuutta heikentävien syiden huomioiminen on kiireellinen tehtävä. Kehotan kaikkia hallituksia, organisaatioita ja yksilöitä uudistamaan pyrkimyksensä suojella elämää maapallolla.
Lisätietoja: Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen englanninkieliset verkkosivut