Pääsihteerin viesti kansainvälisenä päivänä aseellisten konfliktien ympäristötuhojen estämiseksi

Ympäristöämme suojataan Geneven konvention protokolla 1:llä, mutta tätä suojausta rikotaan usein sodan ja aseellisten konfliktien aikana. Kaivot saastutetaan, sadot poltetaan, metsät kaadetaan, maaperä myrkytetään ja eläimiä tapetaan – kaiken tavoitteena on hyötyä sotilaallisesta näkökulmasta. Esimerkiksi 1990-luvulla Eufratin ja Tigrisin alueella tahallisesti suoritettu suomaan kuivattaminen, mikä vaikutti koko ekosysteemiin, tehtiin poliittisista ja sotilaallisista syistä.

YK tutkii konfliktien ympäristövaikutuksia ympäri maailmaa.  Olemme nähneet, kuinka ympäristötuhot ja instituutioiden kaatuminen uhkaavat ihmisten terveyttä, elinympäristöä ja turvallisuutta.

Nämä riskit voivat myös vaarantaa rauhan ja kehityksen konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. Afganistanissa sodankäynti ja instituutioiden hajoaminen ovat yhdessä olleet merkittävässä roolissa. Ympäristön muuttumisen takia kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet siirtymään maaseudulta kaupunkeihin etsiessään ruokaa ja työtä.

Ympäristö ja luonnonvarat ovat tärkeässä roolissa rauhan luomisessa sodan runtelemissa valtioissa ja niiden välillä. Useat maat Afrikan suurten järvien alueella ovat muodostaneet rajat ylittävää yhteistyötä hallitakseen yhteisiä luonnonvaroja. Kestävä rauha Darfurissa riippuu osittain taustalla olevasta kilpailusta vedestä ja viljelykelpoisesta maasta. Myöskään Afganistanissa ei voida saavuttaa kestävää rauhaa, mikäli luonnonvarat, jotka ylläpitävät elinympäristöjä ja ekosysteemejä, tuhoutuvat.

Yhdistyneet kansakunnat pitävät ympäristön puolesta toimimista tärkeänä osana rauhaa. Ympäristö suojeleminen voi auttaa maata luomaan työllisyysmahdollisuuksia, edistämään kehitystä ja välttämään aseelliseen konfliktiin uudelleen ajautumista. Tänä kansainvälisenä päivänä välttäkäämme yhdessä aseellisten konfliktien ympäristötuhoja ja suojelkaamme ympäristöä osana rauhantyötä.