Pääsihteerin viesti kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä

 

29.5.2009

Kansainvälisen yhteisön riippuvuus Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamisoperaatioista lisääntyy entisestään. Rauhanturvatehtäviin sijoitettujen joukkojen määrä on ennätyssuuri; rauhanturvaoperaatioihin osallistuu tällä hetkellä yhteensä yli 113 000 sotilasta, siviiliä ja poliisia.

YK:n mandaatin valtuuttama rauhanturvaamishenkilöstö työskentelee maailman vaikeimmilla ja ankarimmilla alueilla, joissa he kohtaavat päivittäin levottomuuksia, sairauksia ja väkivaltaa. Nämä rohkeat miehet ja naiset ovat osoittaneet suunnatonta omistautuneisuutta ja vaikuttaneet konkreettisesti monien ihmisten elämään, edustaen samalla maailmalle Yhdistyneiden kansakuntien huolehtivia ja työhönsä sitoutuneita kasvoja.

Rauhanturvaajat joutuvat usein itse maksamaan kovan hinnan työpanoksestaan. Vuonna 2008 peräti 132 rauhanturvaajaa menehtyi työtehtävissä, mikä oli suurin vuosittainen lukumäärä YK:n rauhanturvaamistyön historiassa.

Kymmenen naisrauhanturvaajan menehtyminen muistuttaa meitä naispuolisen henkilöstön kasvavasta roolista rauhanturvaamisoperaatioissa, sekä niistä vakavista vaaroista, joita myös he joutuvat kohtaamaan työssään.

On kulunut lähes vuosikymmen siitä kun turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1325. Tämä oli ensimmäinen niin sanottu ominibus-päätöslauselma, joka tunnusti, että naiset kärsivät raskaimmin aseellisissa konflikteissa, ja heillä tulisi näin ollen olla täysivaltainen asema konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Tästä lähtien Yhdistyneet kansakunnat on jatkanut sitkeästi voimakkaita toimenpiteitä valtuuttaakseen enemmän paikallisia naisia rauhanpalauttamis- ja rauhanrakentamistoimintaan, sekä rekrytoidakseen lisää naisia rauhanturvaamisoperaatioihinsa. Päämääränä ei ole pelkästään sukupuolten välinen tasa-arvo, vaan tarkoituksena on hyödyntää naisten ainutlaatuisia ja voimakkaita voimavaroja. YK:n naispuoliset rauhanturvaajat, ihmisoikeustarkkailijat ja muut komennuksen työntekijät tarjoavat uusia taitoja ja työtapoja aina vain kehittyvässä rauhanturvakentässä. He pystyvät usein kommunikoimaan paremmin paikallisten naisten kanssa, luoden näin turvallisuuden tunnetta, samalla toimien myös esimerkkinä naisten valtuuttamisesta.

Kuten YK:n turvallisuusneuvosto on tunnustanut, naiset kärsivät usein eniten konflikteissa, mukaan lukien hirvittävä seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta. Naispoliisien läsnäolo luo uhreille turvallisemman ympäristön saada sellaista apua, jota he tarvitsevat ja ansaitsevat. Tämä myös helpottaa uhreja kertomaan kokemuksistaan ja nostamaan syytteitä rikoksentekijöitä kohtaan. Taistelemme nyt aivan liian pitkään vallinnutta rankaisemattomuuden kulttuuria vastaan.

Naisrauhanturvaajia on silti aivan liian vähän. Naisten liittyessä kansallisiin armeijoihin ja poliisivoimiin on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot lähettävät myös enemmän naisia Yhdistyneiden kansakuntien johtamiin rauhanturvaamistehtäviin. Tänä kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, hyödyntäkäämme siis naisten voimavaroja vahvistaaksemme YK:n rauhanturvaamistyötä samalla auttaen naisia ja tyttöjä muuttamaan omia kohtaloitaan ja koko yhteiskuntaa parempaan suuntaan.