Kun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto perusti ensimmäisen rauhanturvaoperaationsa vuonna 1948, harva kokouksen läsnäolijoista osasi kuvitella YK:n rauhanturvatyön tulevaa huimaa kehitystä. Ne ajat, jolloin kevyesti aseistetut rauhanturvaajat partioivat jalan riippumattomien valtioiden välisillä tulitaukolinjoilla, ovat auttamattomasti ohi. YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat yhä kompleksisempia ja moniuloitteisempia: tulitaukojen valvomisesta on edetty jopa monikymmenvuotisten kriisien läpikäyneiden valtioiden elvyttämiseen. Sinibaretit ja heidän siviilikollegansa tekevät yhteistyötä, jotta voitaisiin järjestää vaaleja ja jotta voitaisiin toteuttaa oikeudellisia ja lainvalvonnallisia uudistuksia. He tekevät työtä ihmisoikeuksien toteutumisen, miinanraivauksen sekä sukupuolten tasa-arvon eteen. He edesauttavat entisten taistelijoiden vapaaehtoista aseistariisuntaa ja tukevat pakolaisten sekä kotinsa jättäneiden ihmisten paluuta asuinsijoilleen. Viime vuosina erityisesti YK:n siviilipoliisit ovat olleet korvaamattomia, sillä he täyttävät YK-sotilaiden ja paikallisten turvallisuusinstituutioiden välisen aukon silloin, kun paikalliset turvallisuusjoukot eivät täysin pysty takaamaan turvallisia olosuhteita alueilla, josta kriisinjälkeinen kireys ei vielä ole hävinnyt.
Tämä työ on mittaamattoman arvokasta, muttei suinkaan riskitöntä. Vuonna 2005 YK:n rauhanturvaajia kuoli palveluksessa ollessaan enemmän kuin yhtenäkään vuonna viime vuosikymmenellä: yhteensä 124 rauhanturvaajaa 46 eri maasta menetti henkensä väkivaltaisuuksien, sairauden tai onnettomuuden takia. Vuoden 2006 aikana palveluksessa on kuollut 32 rauhanturvaajaa. Heistä kahdeksan oli guatemalalaisia sotilaita, jotka kuolivat kamppaillessaan Kongon demokraattisen tasavallan itäisten levottomien alueiden rauhan puolesta. Lisäksi vaaroille altistuneiden rauhanturvaajien lukumäärä on kasvanut eksponentiaalisesti ja kasvaa edelleen. Yli 72 000 virkapukuista ja 15 000 siviilihenkilöä palvelee 18:ssa YK:n rauhanturvaosaston hallinnoimassa rauhanturvaoperaatiossa: YK on maailman suurin monenkeskinen toimija kriisialueiden vakauttamisessa.
Tarve YK:n rauhanturvatoimille heijastaa kasvavaa luottamusta YK:n kykyyn purkaa jännitteitä ja vakauttaa kriisialueita. Rauhanturvatoimet eivät kuitenkaan olisi mahdollisia ilman jäsenvaltioiden tukea. Rauhanturvaoperaatioissa on mukana univormuun pukeutuneita virantoimittajia yhteensä 108 maasta – ja pelkästään Sudanin operaatiossa 71 maasta, mikä onkin kautta aikain kaikkein kattavin kokoonpano. Aktiivisimmat osallistujat ovat Intia, Pakistan ja Bangladesh, joista tulee yhteensä yli 40 prosenttia kaikista YK:n rauhanturvaajista. Toisaalta juuri nämä maat ovat myös kärsineet ankarimmat tappiot.
Koska rauhanturvaamisesta on tullut maailmanjärjestön ydinalue ja koska vaaralliset kenttäolot vaativat aina vain useampia työntekijöitä, on ensiarvoisen tärkeää, että operaatiot saavat lisää ammattihenkilökuntaa ja että järjestö tarjoaa operaatioille tukeaan nopeasti muuttuvien olosuhteiden mukaan. Nämä tavoitteet olemme päättäneet saavuttaa operaatioiden kriittisen hallinnoinnin ja valvontajärjestelmän uudistusten avulla. Tavoitteisiin kuuluu myös luja pidättäytyminen operaatioiden menettelysäännöissä sekä nollatoleranssi seksuaalisen hyväksi- ja väärinkäytön suhteen. Toivomme jäsenvaltioilta sekä joukkojen lähettäjiltä tukea myös tämän vaikean aiheen käsittelyssä.
Myös rauhanrakentamiskomission perustaminen on tärkeä askel eteenpäin. Komissio pyrkii ehkäisemään kriisien uudelleen puhkeamisen antamalla herkeämättömän huomionsa siirtymävaiheessa oleville alueille, joista kullakin on omat haasteensa. Aiemmin kriisejä on päässyt puhkeamaan uudelleen aivan liian usein, jolloin on ollut välttämätöntä lähettää rauhanturvaajat takaisin alueelle.
Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä on kunnianosoitus niille miehille ja naisille, jotka palvelevat YK:n rauhanturvaoperaatioissa kautta maailman epäitsekkyyttä, väsymättömyyttä sekä pelkäämättömyyttä osoittaen. Se on myös muistopäivä niille sankareille, jotka ovat antaneet elämänsä kaukana kodeistaan rauhantyötä tehdessään. Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä on myös mahdollisuus lujittaa sitoumus rauhanrakentamiseen ja sodan kurimuksen peittoamiseen.