YHDISTYNEET KANSAKUNNAT
Pääsihteeri
—
VIESTI KANSAINVÄLISENÄ MAASEUDUN NAISTEN PÄIVÄNÄ
15. lokakuuta 2010
Tänään muistamme maaseudun naisten ja alkuperäiskansojen naisten tärkeää roolia kehityksessä. Maaseudun naiset ovat maanviljelijöitä, kalastajia, karjanhoitajia ja yrittäjiä, huolenpitäjiä, vanhempia ja huoltajia. He ovat korvaamattoman tärkeitä maaseudun kehitykselle, ruoan ja ravitsemuksen turvaamisessa sekä luonnonvarojen hallinnassa.
Tämän vuoden kansainvälinen maaseudun naisten päivä sijoittuu kansainvälisen nuorten vuoden alkuhetkiin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden korostaa ja vahvistaa maaseudun nuorten naisten ja tyttöjen roolia kestävän alueellisen ja kansallisen kehityksen mahdollistajana.
Maaseudun naiset tekevät valtaosan maatöistä kehittyvissä maissa, mutta joutuvat samalla sietämään kaikkein heikoimpia työskentelyolosuhteita, alhaisimpia palkkoja sekä hyvin vähäistä tai olematonta sosiaaliturvaa. Maaseudun naiset tuottavat valtaosan maailman ruoasta, mutta silti he eivät usein saa omistaa maata ja jäävät paitsi luotoista ja muista liike-elämän palveluista, joita he tarvitsisivat menestyäkseen. He ovat ensisijaisia paikallisten luonnonvarojen käyttäjiä ja suojelijoita, mutta heidän ääntään ei useinkaan kuulla kansallisella ja paikallisella tasolla silloin, kun näiden luonnonvarojen käytöstä päätetään. He pitävät huolta talouksistaan, mutta eivät ole niiden tasa-arvoisia jäseniä eivätkä usein saa osallistua merkittäviin taloudenpidollisiin päätöksiin.
Viime kuun vuosituhattavoitteiden seurantakokouksessa New Yorkissa YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat varmistamaan, että myös maaseutujen naisten yhtäläinen oikeus tuotantoresursseihin, maahan, rahoitukseen, teknologioihin, koulutukseen ja markkinoihin toteutuu. Maat sitoutuivat myös varmistamaan, että maaseudun naiset pääsevät osallisiksi kansallista kehitystä koskevasta päätöksenteosta – eivät vain yhtäläisinä edunsaajina vaan tasa-arvoisina kumppaneina.
Tänä kansainvälisenä maaseudun naisten päivänä kutsun hallituksia ja yhteisöjä kaikkialla varmistamaan, että nämä lupaukset pidetään ja että maaseutujen naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat – omaisuudesta ja perimyksestä terveyteen, koulutukseen ja väkivallattomuuteen.