12.3.2013 – Grönlanti päättää tänään tiistaina suunnan tulevaisuudelleen, kun neljä kertaa Ranskan kokoisen ja lähinnä inuiittien kansoittaman autonomisen alueen 58 000 asukasta kokoontuvat vaaliuurnille.
Vielä joitakin vuosia sitten Grönlanti kiinnosti harvoin edes tanskalaista mediaa, kansainvälisestä puhumattakaan. Tämän päivän kansanäänestystä sen sijaan seurataan tarkkaan myös pohjoisen saaren ulkopuolella. Se kuinka suopeasti Grönlanti tulee suhtautumaan kansainvälisiin kaivosyhtiöihin, energiajätteihin ja niiden työntekijöihin riippuu paljon vaalin tuloksesta.
Pääkaupunki Nuukissa on vain yksi äänestyspaikka. Ja kaksien liikennevalojen kaupungin suosikkiharrastus lienee edelleen metsästys. Silti jokaisella äänellä voi tänään vaikuttaa maailmanlaajuisesti.
Kiihtyvä ilmaston lämpeneminen ja mannerjäätiköiden sulaminen asettaa Grönlannin uuteen geopoliittiseen valoon. Jään alta paljastuvat laivareitit, mineraalit ja öljykentät kiinnittävät maailmanvaltojen, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen välittömän huomion. Vaikka yksikään kaivos- tai öljyprojekti ei ole vielä alkanut, niin yli sata lupaa esiintymien etsimiseen on annettu.
Alueelta löytyy suuria määriä harvinaisia aineita, jotka ovat tärkeitä uusien vihreiden teknologioiden, kuten tuulivoimaloiden ja hybridiautojen kehittämisessä, ja siten sekä EU:n että Kiinan suuren kiinnostuksen kohteena. Lisäksi alueella uskotaan olevan kultaa ja sinkkiä.
Kiinan pyrkimykset saada jalansijaa arktisella alueella huolestuttavat, sillä Grönlanti oli kylmän sodan aikana vahvasti sitoutunut läntiseen kumppanuuteen.
Kesäkuussa 2012 Kiinan nyt väistyvä johtaja, Hu Jintao, teki kolmen päivän vierailun vain kuuden miljoonan asukkaan Tanskaan. Tämä aiheutti vahvan epäilyksen Kiinan kiinnostuksesta Grönlannin rikkauksiin, vaikka hän toistuvasti kielsikin väitteet.
Vain muutamia päiviä myöhemmin, EU:n varapresidentti Antonio Tajani, lensi Grönlantiin allekirjoittamaan yhteisymmärrysmuistion alueen raaka-aineista. Grönlannilla on suuret varannot kuutta neljästätoista EU:n teollisuuden keskeisimmästä raaka-aineesta.
Grönlannin pääministeri Kuupik Kleist on kieltäytynyt EU:n pyynnöistä estää Kiinan pääsy sen rikkauksiin. ”Ei ole reilua vaatia Grönlantia ottamaan niin suurta roolia maailman voimasuhteiden määräämisessä ja suosimaan muita enemmän kuin esimerkiksi Kiinaa.”
Ministeriön neuvonantaja Lida Skifte Lennertin mukaan grönlantilaiset eivät pelkää yli miljardin asukkaan Kiinan tahdonvoimaa. ”Haluamme edistää kestävää kehitystä ja olemme markkinoineet luonnonvarojamme kansainvälisesti”, sanoo Lennert. ”Nyt kun kansainvälinen kiinnostus on herännyt, on tärkeää, että me asetamme pelisäännöt, joita kiinnostuneiden kansainvälisten toimijoiden tulee noudattaa.”