12.4.2013 – Ihmisen kiinnostus korkeuksiin on universaalia ja kestävää. Ihmiset ovat aina halunneet tutkia tuntematonta, löytää uusia maailmoja, rikkoa tieteellisiä ja teknisiä rajoja vain rikkoakseen niitä yhä uudelleen. Kyltymätön halu tutkia ja haastaa tietämämme ja tuntemamme rajat on vienyt ihmiskuntaa eteenpäin.
Avaruuteen ihminen pääsi 52 vuotta sitten. Neuvostoliittolainen Juri Gagarin sai kunnian olla ensimmäinen ihminen avaruudessa. Tästä alkoi kilpailu avaruuden valloittamisesta, mikä innosti ja antoi päättäväisyyttä insinööreille ja tieteilijöille ympäri maailman.
Gagarin teki Vostok 1:llä 108 minuutin kierroksen maan ympäri. Kaksi vuotta myöhemmin kosmonautti Valentina Tereshkovasta tuli ensimmäinen nainen avaruudessa, ja kuusi vuotta myöhemmin oli astronautti Neil Armstrongin aika lausua kuun pinnalta historiaan jääneet sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.
Siihen aikaan avaruuden valloittaminen oli kylmän sodan hengessä kilpailua. Nykyään avaruuden tutkiminen on kansainvälistä yhteistyötä. Yli 200 ihmistä 15 maasta, Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta, on tähän päivään mennessä vieraillut NASA:n kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla, ja Yhdysvallat turvautuu Venäjän Sojuz -aluksiin viedäkseen astronauttejaan sinne.
YK:n yleiskokous päätti huhtikuussa 2011, että ihmisen ja avaruuden ensimmäistä kosketusta on syytä juhlia. Niinpä huhtikuun 12. päivä julistettiin kansainväliseksi miehitettyjen avaruuslentojen päiväksi. Päivän tarkoituksena on edistää kansainvälistä rauhanomaista yhteistyötä, avaruuden kartoitusta ja sen hyötykäyttöä ihmiskunnan hyväksi.
”Olen varma, että tämä kansainvälinen päivä muistuttaa yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksestä uusiin haasteisiin tartuttaessa. Toivon, että se myös inspiroi erityisesti nuoria tekemään töitä unelmiensa saavuttamiseksi ja uuden tiedon sekä ymmärryksen tuottamiseksi yhteisen hyödyn vuoksi”, sanoi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.