Elokuun tultua yli puoleenväliin Pohjoismaissa on aika palata kouluun ja töihin. Palatessasi tuttuun työpaikkaruokalaan tai kysyessäsi lapsiltasi mitä koulussa oli ruokana, on hyvä omistaa ajatus poisheitettävälle ruokajätteelle.
Kotien ulkopuolella valmistetut ja tarjotut ruuat kattava Pohjoismainen suurtaloussektori tuottaa kasoittain ruokahävikkiä – olipa tarjotun tuotteen nimi voileipäkakku, smørrebrød tai smörgåstårta. Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden raportin mukaan suurtalouksien ruokajätettä kertyy vuosittain 18 kiloa per henkilö. Neuvosto tarjoaa kuitenkin myös ideoita huolestuttavan luvun pienentämiseen.
”Tähän asti keskustelu on keskittynyt lähinnä kotitalouksien tuottamaan ruokajätteeseen. Ravintola- ja ruokalasektori on kuitenkin tärkeässä roolissa,” Ruotsin ympäristönsuojeluviraston hallintovirkamies Sanna Due toteaa.
Neljässä maassa toteutettuun viimeaikaiseen tutkimukseen sekä aiempiin tutkimuksiin pohjautuva raportti koskee ainoastaan syömäkelpoista ruokaa, jättäen ulkopuolelle esimerkiksi perunankuoret ja eläinten luut. Ottaen huomioon, että mainittu 18 kilon jätemäärä ei sisällä viemäriin valuvia keittoja, kastikkeita ja juomia, se on häpeällisen suuri ympäristöpioneereiksi tähtääville Pohjoismaille.
Ympäristötietoiset opiskelijat ja työntekijät voivat kuitenkin kääntyä ruokaloidensa puoleen tilanteen parantamiseksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto, jonka Norjan tämänvuotisen puheenjohtajakauden yhtenä pääteemana on vihreä talous, on liittänyt raporttiin suurtaloussektorin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän oppaan.
Oppaan vinkkeihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
– Suunnittele ruokalista siten, että tuoreita ruoka-aineita voidaan käyttää useampiin ruokalajeihin ja tähteitä voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi keitoissa
– Älä valmista ylimääräistä ruokaa ja tarjoile ruoka pienempinä annoksina
– Jos tähteitä silti jää, ota yhteyttä hyväntekeväisyysjärjestöihin ja ruokapankkeihin, jotka jakavat ruokaa sitä tarvitseville
– Jaa ajatuksesi ruokahävikistä asiakkaidesi kanssa ja levitä sanomaa ruokajätteen vähentämiseksi
Ruokajäte aiheuttaa resurssien kuten veden, maaperän, energian, työvoiman ja pääoman haaskausta. Se tuottaa myös tarpeettomia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka puolestaan vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen.
Lue lisää ja lataa raportti Pohjoismaiden ministerineuvoston kotisivulta.