Kuukauden pohjoismainen profiili
Kansainväliset suhteet ovat yhä enemmän Pohjoismaiden neuvoston agendalla, vaikka aihealue oli kylmän sodan aikana tabu vuosikymmeniä. Pohjoismaiden neuvoston 60-vuotisjuhlan istunto Helsingissä 30.10.-1.1. ei ollut poikkeus tähän kehitykseen. Suomi ja Ruotsi ilmoittivat osallistuvansa Islannin ilmatilan valvontaan ja lisäksi istunnossa keskusteltuun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä Arktisista alueista.
Ennen istunnon alkua Pohjoismaiden neuvoston presidentti Kimmo Sasi esitti toiveen Pohjoismaiden yhteisestä ulkopolitiikasta. Tämän kuukauden pohjoismaisessa haastattelussa kuullaan lisää Sasin ajatuksia.
Tuoreessa lausunnossa sanoitte, että Pohjoismaiden tulisi yhtenäistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Mitä hyötyä näkisitte tästä olevan?
Ulkopolitiikassa saamme paremman näkyvyyden, kun toimimme yhdessä. Viisi maata tukemassa jotakin kantaa kansainvälisessä kokouksessa vahvistaa sitä kantaa. Lähetystöyhteistyöllä voimme käyttää resurssimme tehokkaammin. Puolustuspolitiikassa voimme yhteisillä hankinnoilla säästää kustannuksia. Kriisinhallintaoperaatioissa on yhteistyö pohjoismaisten sotilaiden kesken helpointa. Voisimme ehkä myös pyrkiä enemmän erikoistumaan omiin vahvuuksiimme, jolla toimintaa voidaan tehostaa.
Miten Pohjoismaat voisivat tiivistää yhteistyötään YK:ssa? Kaikilla Pohjoismailla on omat kehityspoliittiset ohjelmansa, olisiko tällä saralla mahdollista lisätä yhteistyötä?
Pohjoismaat toimivat jo hyvin tiiviissä yhteistyössä juuri YK:ssa, missä tuemme toinen toisiamme. Kehitysyhteistyössä olisi parempi, että auttaisimme eri maita, jolloin pohjoismainen näkyvyys olisi parempi. Pohjoismaiden on kuitenkin syytä pohtia yhdessä globaalia strategiaansa enemmän.
Voisiko YK:lla olla jokin rooli Arktisilla alueilla vai onko Arktinen neuvosto ainoa yhteistyöfoorumi kyseisellä alueella?
Arktisen alueen sääntöjen ja toimintojen kehittäminen on ensisijassa Arktisen neuvoston tehtävä, koska sen jäsenmaat ovat osallisia arktiseen toimintaan. Silloin, jos päätöksillä olisi heijastusvaikutuksia alueen ulkopuolelle, on syytä asioista keskustella YK:n puitteissa. On myös luonnollista, että YK on pidettävä informoituna Arktisen neuvoston toiminnasta
Suomi on juuri hävinnyt äänestyksen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvasta jäsenyydestä. Tämä on jo toinen kerta peräkkäin kun pohjoismainen ehdokas epäonnistuu. Aikaisemmin Pohjoismailla oli lähes taattu paikka turvallisuusneuvostossa joka toisella mandaatilla, mutta nyt tämä ajatus on haastettu. Miksi?
Tilanne on muuttunut ja YK:n jäsenmäärä kasvanut. Kehittyvien maiden noustessa taloudellisesti, on niiden aktiivisuus lisääntynyt ja samoin pyrkimys merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin. Eurooppaa pidetään kahdella EU-maalla ja Venäjällä yliedustettuna varsinaisina jäseninä. Se heijastuu eurooppalaisten maiden mahdollisuuksiin ja näkyi nyt Australian valintana ensimmäisellä kierroksella. Pohjoismaiden rauhantahtoa, demokratiaa ja kehittyneisyyttä sekä kehitysapua arvostetaan. Toisaalta Suomen tapauksessa emme kuulu laajaan ranskankielisten maiden ryhmään, emme Natoon ja EU:n sisälläkään emme ole enää mallioppilas.
Kimmo Sasi on Pohjoismaiden neuvoston presidentti vuonna 2012. Sasi on ammatiltaan lakimies ja hän on ollut kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 1983 lähtien. Sasi on toiminut aiemmin muun muassa ulkomaankauppaministerinä sekä liikenne- ja viestintäministerinä.