Lokakuu 2014 – Muutaman viikon kuluttua öljynporauslautta Atwood Achiever saapuu Länsi-Saharan rannikolle. Lautta tulee poraamaan öljyä ja kaasua miehitetyn Länsi-Saharan alueella.
Huolimatta siitä, että monet Pohjoismaat vastustavat Marokon hyväksikäyttävän Länsi-Saharan luonnonvaroja, pohjoismaiset yritykset ovat osallisina tulevissa porauksissa. Virallisesti viiden Pohjoismaan hallitukset myöntävät Länsi-Saharan luonnonvarojen käyttämisen olevan laitonta, koska niitä ei voida käyttää ilman Sahrawien hyväksyntää ja heidän siitä hyötymistä.
Pohjoismaiden politiikka perustuu Yk:n entisen oikeudellisten asioiden ja neuvonannon alipääsihteerin Hans Corellin oikeudelliseen lausuntoon. UNRIC:lle antamassaan haastattelussa Corell kertoi, ettei tiedä mihin sopimuksiin poraukset perustuvat, ja miten ne on neuvoteltu.
Corell kuitenkin sanoi lausuntonsa vuodelta 2012 olevan yhä ajankohtainen: ”Kuten lausunnostani YK:n turvallisuusneuvostolle 29.1.2002 käy ilmi, jos öljyn etsintä ja hyödyntäminen tapahtuu ilman länsisaharalaisten hyväksyntää ja ottamatta huomioon heidän etujaan, se voi rikkoa itsehallinnottomien alueiden mineraalivaroja koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä.”
Onkin hyvin kyseenalaista, mikäli nämä ehdot ovat täyttyneet. Kaikki Sahrawi-ryhmät ovat vastustaneet suunniteltuja porauksia ja maanpaossa oleva Sahrawi-hallinto on myös tuominnut ne.
Valitettavasti yksikään asianomaisista yrityksistä ei ole tehnyt mitään varmistaakseen, että pakolaisleireillä elävät sahrawit hyötyvät toimista, vaikka nämä ihmiset muodostavat noin 50 prosenttia kaikista sahraweista. Kosmos Energy –yrityksen tekemässä sosiaalisen vaikutuksen arvioinnissa ei sahrawi-pakolaisten olemassaoloa edes mainita.
Pohjoismaat ovat olleet kovaäänisiä YK:ssa, Euroopan parlamentissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla vastustaen väitettyä laitonta Länsi-Saharan luonnonvarojen käyttöä. Toukokuussa 2014 Tanskan parlamentin ulkoasiainkomitea varoitti tanskalaisia yrityksiä ja instituutioita ylläpitämästä taloudellisia suhteita Länsi-Saharan kanssa.
Virallisesta retoriikasta huolimatta sanat eivät ole johtaneet tekoihin. Tanskalaiset yritykset jatkavat länsisaharalaisilla tuotteilla kaupankäyntiä ja tekevät yhä yhteistyötä miehitetyllä alueella toimivien yritysten kanssa. Tanskan Marokon suurlähetystö on myös tarjonnut neuvoja ja apua tanskalaisille yrityksille, jotka haluavat ottaa yhteyttä länsisaharalaisiin yrityksiin.
Tanskalaisten eläkejärjestöjen Lærernes Pensionin ja Sampensionin verkkosivujen mukaan kummallakin on osuuksia Kosmos Energyssa, joka on vastuussa Länsi-Saharaan matkalla olevasta öljynporauslautasta. Myös Mærsk Drilling on osallistunut miehitetyn alueen rannikkovesillä tapahtuneisiin porauksiin.
Maaliskuussa paljastui, että norjalainen Aker Solutions oli toimittanut Atwood Avhieverin keskeisiä osia noin 36 miljoonan euron edestä, huolimatta norjan hallituksen virallisesta politiikasta painostaa kansainvälisesti konfliktin osapuolia löytämään poliittisen ratkaisun. Lisäksi kävi ilmi, että Atwood Achiever on täynnä amerikkalaisen, Kristiansandista toimivan yrityksen National Oilwell Varcon varusteita. Yritys on itseasiassa toimittanut lähes koko porauskaluston 122 miljoonalla eurolla.
Wisby Cedar ja Wisby Argan –laivat kulkevat myös jatkuvasti Länsi-Saharaan ja takaisin – Norjan lippu mastossa. Kuljetuksia järjestää ruotsalainen Wisby Tankers –yritys, joka omistaa myös norjan lipun alla kulkevat laivat. Ruotsalaiset omistavat marokkolaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa yhteisyritys Casablanca Tankersin, joka on ylivoimaisesti suurin öljytuotteiden kuljettaja Länsi-Saharaan.
Western Saharan Resource Watchin raportti paljastaa näiden kahden aluksen kuljettavan päivittäin keskimäärin puoli miljoonaa litraa öljyä miehitetylle alueelle. Norjalaiset öljy-yritykset ovat myös olleet aktiivisia taustatoimijoita alueella tehdyissä seismisissä mittauksissa ja tienanneet toiminnallaan hyvin. Hyvä esimerkki on Furgro-Geoteam, joka suoritti sarjan testejä vuonna 2010.
Länsi-Saharan luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole uutta. EU:n kalastussopimukset Marokon kanssa kohtasivat huomattavaa vastustusta, ei vähiten pohjoismaisten meppien taholta, koska ne eivät ota huomioon Länsi-Saharan asukkaiden oikeuksia. Islantilaiset troolarit kuluvat niihin, jotka käyttäneet EU:n kalastuskiintiöitä Länsi-Saharan aluevesillä.
”Menneisyydessä ongelmat ovat johtuneet siitä, ettei sahrawien edustajien kanssa ole käyty riittäviä keskusteluita, eikä Marokko ole sallinut sahrawien järjestäytyä poliittisesti”, sanoo Hans Corell. ”Toinen ongelma on se, etten ole aikaisemmin koskaan nähnyt Länsi-Saharaa koskevissa sopimuksissa mainintaa siitä, että Marokon oikeudet alueeseen ovat kansainvälisen itsemääräämisoikeuden rajoittamat.”
Lue lisää:
Hans Corell: vuoden YK:n ystävä Ruotsissa
