Punaista valoa korruptiolle

Anti corruption

Anti corruption

Korruptio on yksi kehitysyhteistyön suurimmista vihollisista. Ilmiötä vastaan taistelevan Transparency International –järjestön mukaan korruptio on pahinta, mitä kehitysapuhankkeelle voi tapahtua.

Konfliktien tai luonnonkatastrofien repimissä valtioissa rahavirtoja on vaikea jäljittää. Varat kulkevat toisinaan valvomattomia kanavia pitkin. Humanitaarisesta avusta puhuttaessa avun perille pääseminen on elintärkeää. Korruptio on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Korruptiossa ei ole kyse ainoastaan rahan katoamisesta vääriin taskuihin. Yhtälailla kyse on rehellisten, avoimien ja toimivien järjestelmien puuttumisesta. Tämän vuoksi korruption vastainen taistelu on avainasemassa kehityspolitiikassa ja köyhyyden hävittämisessä.

Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu kehitysyhteistyön läpinäkyvyydestä ja korruptiosta.

Tanskan kehitysapua hallinnoiva Danida lanseerasi korruption vastaisen kuuman linjan nettisivuilleen jo vuonna 2005. Sekä tanskalaiset veronmaksajat että kehitysapua vastaanottavat tahot voivat saada sivuilta tietoa Danidan projekteista. Sivuston kautta kuka vain voi raportoida väärinkäytöksistä. Linkki sivustolle löytyy myös kaikkien Tanskan kehitysapua vastaanottavissa maissa sijaitsevien Tanskan edustustojen nettisivuilta.

Vuoden 2005 jälkeen sivun kautta on raportoitu 90 väärinkäyttötapauksesta. Danidan korruption vastaisessa yksikössä työskentelevän Anders Korsbyn mukaan tämä ei ole kovin paljon kun otetaan huomioon hankkeiden suuri määrä.

Useimmin korruptiotapauksista raportoitiin Tanskan edustustojen kautta. Korsbyn mukaan suurin osa raporteista tuli Tanskan ulkopuolelta ja etenkin maista, joissa Tanskalla on kehitysapuprojekteja. ”Konkreettiset korruptiosyytökset vaativat tietoa paikallisista olosuhteista. Useimmiten kyse on hankkeissamme työskentelevistä ihmisistä, jotka tavalla tai toisella saavat tällaista tietoa haltuunsa”, Korsby kommentoi.

Ruotsissa ja Norjassa kehitysapua hallinnoivilla viranomaisilla on käytössään vastaavat järjestelmät, joiden avulla kuka vain voi raportoida korruptiotapauksista tai epäilyistä. Norjassa sekä ulkoministeriöllä että sen alaisella kehitysapuviranomaisella NORAD:illa on omat korruption vastaiset sivustonsa.

Myös Suomen ulkoministeriö on pyrkinyt tiedottamaan kehitysavusta entistä avoimemmin ja yksityiskohtaisemmin. Kaikki vuoden 2006 jälkeen tehdyt kehitysapupäätökset on luettavissa ministeriön internet-sivuilla ja jatkossa päätökset päivitetään sivuille sitä mukaan, kun ratkaisuja tehdään.

Ministeriö lisää sivuilleen kevään aikana myös ”punaisen napin”, jonka avulla kuka vain voi raportoida kehitysapuun liittyvistä väärinkäytöksistä.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan avoimuuden lisääminen hyödyttää sekä kehitysavun kannattajia että vastustajia. Avoimuudella voidaan varmistaa verorahojen tehokas käyttö ja kriitikotkin näkevät, mihin rahat kuluvat.

”Kansalaisten tiedontarve ja tiedonhalu kehitysyhteistyöasioista on kasvanut. Kehitysyhteistyöhön liittyy paljon oikeutettuja kysymyksiä, kuten että meneekö apu perille ja ovatko käytetyt väylät tehokkaimpia”, sanoi Haavisto maailma.net–sivuston haastattelussa