Rahalähetykset – kallis elämälanka kehitysmaille

Kuva: Mark Henly

Kuva: Mark Henly

4.7.2014 – Joka päivä miljoonat siirtotyöläiset ympäri maailmaa jonottavat rahanvälitystoimistojen lähettääkseen kotiin sen summan, jonka he ovat kulloinkin pystyneet säästämään palkastaan. Suuri osa rahoista päätyy kehitysmaiden maaseutualueille. Siellä pienikin summa rahaa voi olla riittävästi lapsen kouluun lähettämiseen, talon rakentamiseen tai ruoan hankintaan.

Rahalähetyksillä on valtava merkitys myös monien maiden kansantaloudelle. Maailmanpankin muuttoliikettä ja kehitystä käsittelevässä raportissa arvioidaan että kansaivälisten siirtolaisten rahalähetykset kehitysmaihin olivat jopa 4040 miljardia dollaria vuonna 2013. Tämä on kolme kertaa kansainvälisen kehitysavun (ODA) verran. OECD:n mukaan ODA oli viime vuonna 134,8 miljardia dollaria. Maailmanpankin raportin mukaan rahalähetysten määrä kehittyviin maihin on huimassa kasvussa ja summa voi nousta jopa 516 miljardiin dollariin vuoteen 2016 mennessä.

Tutkimuskeskus Pew:n mukaan Pohjoismaista kehitysmaihin lähetettyjen rahalähetysten määrä vuonna 2012 oli 5,9 miljardia dollaria. Suomen osuus summasta oli 461 miljoonaa dollaria ja virallinen kehitysapu kaikista Pohjoismaista oli yhteensä 15, 8 miljardia dollaria.

Miten kummassa Pohjoismaiden rahalähetykset sitten ovat niin pieniä verrattuna viralliseen kehitysapuun?

Ensinnäkin Pohjoismaat ovat aina olleet tunnettuja anteliaina kehitysavun lahjoittajina bruttokansantuloon (BKTL) verrattuna. Toiseksi, Pohjoismaat eivät ole yhtä suosittuja kohteita siirtolaisille kuin monet Etelä-Euroopan maat, esimerkiksi Italia, Ranska ja Espanja. Kolmanneksi, joissakin Pohjoismaissa asuu paljon somalipakolaisia, jotka käyttävät suurimmaksi osaksi epävirallista, luottamukseen perustuva rahanlähetysjärjestelmää, hawalaa, jolloin lähetetyt rahat eivät näy missään virallisissa tilastoissa.

Hyvin usein siirtolaisten lähettämät rahasummat ovat keskeisessä roolissa terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ruoan hankinnassa sekä maatalouden kehittämisessä siirtolaisten kotimaissa. Ne tarjoavat elämänlangan hauraille ja konflikteista kärsiville valtioille. Joissakin maissa rahalähetykset vastaavat kehitysapua moninkertaisesti ja niillä voi olla huomattavia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja maan taloudelliseen kehitykseen, sanotaan Maailmanpankin raportissa.

Rahalähetysten merkittävistä kehitysvaikutuksista huolimatta valtavan suuri määrä rahaa häviää rahanvälittäjille hälyttävän korkeiden siirtomaksujen seurauksena. ODI:n (Overseas Development Institute) huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan vain kaksi rahanvälitystoimistoa – Western Union ja MoneyGram – välittävät kaksi kolmasosaa Afrikkaan lähetetyistä rahoista. Keskimäärin 12 % jokaisesta Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan lähetetystä rahasummasta katoaa välitysmaksuihin. Välitysfirmojen välistä viemällä summalla pystyttäisiin esimerkiksi maksamaan koulunkäynti 14 miljoonalle alueella asuvalle lapselle.

Remittances Korkeiden välitysmaksut saavat maahanmuuttajat jatkuvasti etsimään vaihtoehtoisia tapoja lähettää rahaa kotimaihinsa. Matkapuhelintekniikan käytöstä rahalähetyksien siirtämiseen on tullut yhä edullisempi keino siirtää rahaa; viime vuonna esimerkiksi Orange aloitti kansainvälisen rahansiirtopalvelun, jonka avulla siirtotyöläiset voivat lähettää rahaa Malin, Senegalin ja Norsunluurannikon välillä käyttämällä pelkästään matkapuhelimiaan. Sierra Leonessa Splash Mobile on tehnyt saman. Hawala-menetelmä, jossa siirto perustuu luottamukseen tai henkilökohtaisiin suhteisiin on myös kasvattanut suosiotaan erityisesti Lähi-Idässä ja Afrikan koillisosissa.

Suurin osa rahalähetyksistä suoritetaan ”virallisten” kanavien ulkopuolella, sillä pankkeja ei yleensä löydy köyhiltä asuinalueilta, monilla perheillä ei ole omia pankkitilejä, eivätkä siirtolaiset aina pysty avaamaan tilejä maissa, jossa he työskentelevät. Monissa maissa on myös yleistä epäluottamusta pankkeja kohtaan. Mutta suurin syy sille, että pankkeja ei käytetä rahan siirtämiseen nopeus; pankkisiirto EU:sta Afrikkaan kestää keskimäärin kolme päivää, kun taas Western Unionin välityksellä lähetetty raha tavoittaa saajansa muutamien minuuttien kuluessa.

”Epävirallisia rahansiirtokanavia käytettäessä voi olla vaara menettää lähetetyt rahat, minkä lisäksi mukana tulee myös vaara rahanpesulle sekä järjestäytyneelle rikollisuudelle. Tästä syystä maahanmuuttajaystävällisiä, turvallisia ja luotettavia kanavia rahalähetyksille on kehitettävä entisestään”, Keith Nurse, rahalähetyksiin erikoistunut asiantuntija kertoi UNRICille.

”Rahalähetykset ovat liian arvokkaita päätymään niihin taskuihin, joihin niitä ei ole tarkoitettu.”

Maan sisäisesti muuttaneet henkilöt mukaan laskettuna joka seitsemäs maailman asukas on tällä hetkellä siirtolainen. Maailmassa onkin huutava tarve vähentää siirtolaisuuden kustannuksia sekä parantaa siirtolaisten oikeuksia – tällä hetkellä ne, joilla on kaikkein vähiten annettavaa, joutuvat maksamaan kaikkein korkeimpia maksuja.

 Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Kehitysapu (2013)

Lähtöisin:

Rahalähetykset (2012)

$0.03 miljardia

ISLANTI

$0,12 miljardia

$5,58 miljardia

NORJA

$1,41 miljardia

$5,83 miljardia

RUOTSI

$3,20 miljardia

$1,42 miljardia

SUOMI

$0,46 miljardia

$2,93 miljardia

TANSKA

$1,69 miljardia

 

 

 

$15,79 miljardia

POHJOISMAAT

$5,96 miljardia

$71,2 miljardia

 EU –MAAT**

$38,8 miljardia*

$134.8 miljardia

KOKO MAAILMA

$404 miljardia***

* Rahalähetysten kokonaissummaan on laskettu rahavirrat EU:n sisällä sekä EU:sta ulospäin
** Vuonna 2012 EU:ssa oli 27 jäsenmaata ja vuonna 2013 niitä oli 28
***Summa kuvaa rahalähetysten määrää kehittyviin maihin, mutta siihen ei ole laskettu mukaan korkeamman tulotason maita

Tilastojen lähteet: Pew Reseach CenterOECDEurostats