16.11.2014 – Elämme kasvavien, väkivaltaisten ääriliikkeiden, radikalismin ja lisääntyvien konfliktien aikakautta, jolle on tunnusomaista ihmiselämän halveksunta. Tällä hetkellä useampi ihminen on joutunut jättämään kotinsa taisteluiden takia, kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää. Suvaitsemattomuuden, vihan ja ennakkoluulojen vastustaminen vaatii lakeja, koulutusta, tiedon saatavuutta sekä paikallisia ratkaisuja.
Yhteisön suvaitsemattomuus on yhtä kuin sen jäsenten yhteenlaskettu suvaitsemattomuus. Kiihkoilu, stereotyyppien viljely, leimaaminen, loukkaukset ja rasistiset vitsit ovat esimerkkejä siitä, mitä osa ihmisistä joutuu kokemaan päivittäin.
Suvaitsemattomuus lisää suvaitsemattomuutta. Sen uhrit alkavat etsiä kostoa. Suvaitsemattomuutta vastaan taistellakseen yksilöiden tulisi tulla tietoisiksi käytöksensä ja yhteiskunnassa vallalla olevan epäluottamuksen ja väkivallan kierteen välisestä yhteydestä. Meidän kaikkien tulisi kysyä itseltämme: ”Olenko suvaitsevainen ihminen? Käytänkö stereotyyppejä kuvaillakseni ihmisiä? Torjunko ihmiset, jotka ovat erilaisia kuin minä? Syytänkö ongelmistani ”niitä”?”
”Kehotan kansallisia ja yhteiskunnallisia johtajia suojelemaan kansalaisiaan vainoilta, ja kannustamaan suvaitsevaisuuteen kaikkia kohtaan huolimatta kansallisuudesta, uskonnosta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistä tahansa muusta asiasta, joka erottelee meitä ihmisiä”, sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.
Monet ihmiset tietävät huomisen ongelmien olevan yhä laajemmin koko maapalloa koskettavia, mutta harvat ymmärtävät maailmalaajuisten ongelmien ratkaisujen olevan paikallisia, jopa yksilöllisiä. Emme voi odottaa hallitusten ja instituutioiden toimivan yksin suvaitsemattomuuden lisääntyessä ympärillämme.
Olemme kaikki osa ratkaisua. Meidän ei tulisi tuntea itseämme voimattomaksi, koska todellisuudessa meillä on valtava määrä vaikutusvaltaa. Väkivallaton toiminta on tapa käyttää sitä valtaa – kansanvaltaa.
Väkivallatonta toimintaa on esimerkiksi ihmisten kokoaminen yhteen yhteisen ongelman ratkaisemiseksi, ruohonjuuritason verkostojen organisoiminen, solidaarisuuden osoittaminen suvaitsemattomuuden uhreille ja vihamielisen propagandan vastustaminen. Nämä keinot ovat kaikkien niiden käytettävissä, jotka haluavat lopettaa suvaitsemattomuuden, väkivallan ja vihan.