29.1.2014 – Turvallisuusjoukkojen ja muslimiväestön väliset levottomuudet ovat ajaneet yli 110 000 ihmistä kodeistaan viimeisen puolentoista vuoden aikana Rakhinen maakunnassa Myanmarissa.
Uskonnollisten ryhmien väkivalta on ollut vakava ongelma 60 miljoonan asukkaan Myanmarissa viime vuosina. Enemmistö maan asukkaista on buddhalaisia.
Rohingyat, omaa kieltään puhuva muslimivähemmistö, on yksi maailman vainotuimmista vähemmistökansoista. Myanmarin hallitus luokittelee maassa elävät 800 000 rohingyaa ulkomaalaisiksi ja monet maan asukkaat pitävät vähemmistöä Bangladeshista tulevina laittomina siirtolaisina.
YK on ilmaissut huolensa Rakhinen maakunnan tilanteesta. YK:n viranomaiset ovat pyytäneet Myanmarin hallitukselta selvitystä siviilien ja poliisien murhista.
YK:n tietojen mukaan tammikuun 9. päivänä paikalliset asukkaat surmasivat kahdeksan rohingyamiestä Du Chee Yar Tanin kylässä. Viisi päivää myöhemmin rohingyoihin kuuluvat maanviljelijät murhasivat poliisivirkailijan, minkä jälkeen paikalliset asukkaat ja poliisit surmasivat jopa 40 rohingyaa. Uhrien joukoissa oli myös naisia ja lapsia.
”Tuomitsen Du Chee Yar Tanin tapahtumat ja vaadin viranomaisia aloittamaan kattavan ja puolueettoman tutkinnan tapahtumista. On tärkeää, että uhrit ja heidän perheensä saavat oikeutta. Virastoni on valmiina tukemaan tätä prosessia”, kommentoi YK.n ihmisoikeuspäävaltuutettu Navi Pillay.
”Reagoimalla näihin tapahtumiin nopeasti ja päättäväisesti, hallinnolla on mahdollisuus osoittaa läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, mikä vahvistaisi demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä Myanmarissa”, sanoi Pillay.
Myös YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Valerie Amos vaatii Myanmarin hallitukselta välittömiä toimia syyllisten saattamiseksi vastuuseen teoistaan.
”Pyydän Myanmarin hallitusta käyttämään kaikkia tarvittavia keinoja siviilien suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että avustustyöntekijöillä on mahdollisuudet toimia konfliktialueilla väkivallan uhrien auttamiseksi”, Amos sanoi lausunnossaan.
Rakhinen maakunnan ihmisoikeustilanne on yksi suurimmista esteistä Myanmarin demokratiakehitykselle ja kansalliselle sovinnolle.