4.4.2013 – Sotien tauottua aiheutuu joistakin aseista vielä pitkään vaaraa siviileille. Maamiinat ovat huomaamattomia aseita, jotka jäävät piiloon maaperään vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Miinat laukeavat, kun niiden päälle astuu ja siten ne vammauttavat ja tappavat lapsia sekä aikuisia. Erityisessä vaarassa ovat esimerkiksi maanviljelijät ja heidän karjansa.
Maamiinoja on kaikkialla. Lokakuussa 2012 varmaksi tiedettiin, että ainakin 59 valtiossa ja kuudella muulla alueella on vaarallisia maamiinoja. Lisäksi uusia vaara-alueita on syntynyt, esimerkiksi Syyria ja Mali.
Kansainvälisen miinojen vastaisen päivän viestissään YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon esitti kuitenkin tyytyväisyytensä sen suhteen, että 161 maata on sitoutunut jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Yli 41 miljoonaa varastoitua jalkaväkimiinaa on tuhottu ja niiden valmistus ja kauppa on suurimmaksi osaksi loppunut.
Lisäksi miinojen vastaisella taistelulla on yllättävä, mutta tehokas pieni apuri: rotta.
Belgialainen kansalaisjärjestö, APOPO, ja sen perustaja Bart Weetjens keksi, että rottien poikkeuksellista hajuaistia voidaan käyttää hyväksi miinojen paikantamisessa. Afrikan jättipussirotat ovat helppoja koulutettavia ja niitä on helposti saatavilla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi ne ovat tarpeeksi kevyitä, jotta eivät laukaise miinaa sen päälle astuessaan. Siksi ne tarjoavat oivan avun miinakenttien puhdistamiseen ja miinoitettujen alueiden uudelleen käyttöönottoon.
Ensimmäiset miinanraivaajarotat läpäisivät viralliset testit vuonna 2004 ja kahta vuotta myöhemmin niitä käytettiin täysipäiväisesti Mosambikin miinakentillä.
Rotta voi puhdistaa ihmisen avulla 200 neliömetrin kokoisen alueen tunnissa, kun yksin työskentelevä ihminen tarvitsee tähän kaksi päivää. Tähän mennessä rotat ovat käyneet lävitse yli 6 miljoonaa neliömetriä ja auttaneet raivaamaan noin 2 500 maamiinaa. Uusia rottia koulutetaan Tansaniassa ja APOPOn raivaajarottia on käytetty myös Angolassa, Kambodžassa ja Thaimaassa.
Ihmisten ja rottien yhteistyöstä huolimatta, YK:n aseidenriisuntatoimisto UNODA:n mukaan yli 10 miljoonaa varastoitua miinaa on vielä hävittämättä maaperässä olevien lisäksi. Ihmisiä kuolee tai vammautuu maamiinojen räjähtäessä päivittäin, suurin osa uhreista on siviilejä maissa, jotka eivät ole enää sodassa. Ihmisiin ja eläimiin kohdistuvan turvallisuusriskin lisäksi miinat hidastavat kehitystä ja tuottavuutta, kun vaarallista maata ei voida käyttää hyödyksi.