Maaliskuu 2015 – Ruotsin hallitus ilmoitti 11. helmikuuta lisäävänsä osallistumistaan YK:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin. Tuore ulkoministeri Margot Wallström lupasi ensimmäisessä ulkopoliittisessa linjapuheessaan palauttaa YK:n aseman Ruotsin ulkopolitiikan kulmakivenä.
Wallströmin mukaan Ruotsi on kykeneväinen ottamaan lisää vastuuta YK:n kautta toteutettavista kansainvälisen yhteisön päätöksistä. Ruotsalainen erikoisosasto on jo lähetetty Länsi-Afrikan Maliin osallistumaan YK-operaatio MINUSMAAN. Kyseessä on ensimmäinen iso joukkolähetys vuoden 2006 jälkeen.
“Tuki MINUSMA-operaatiolle on yksi osoitus uskostamme maailmanlaajuisen rauhanlinjausten tärkeyteen. Osallistumme myös lukuisiin muihin operaatiohin, joista monet ovat YK:n johtamia. Näihin kuuluvat operaatiot Etelä-Sudanissa, Liberiassa, Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Lähi-idässä”, Wallström sanoi.
Tuhannesta yhteen
Wallströmin mukaan hallitus on sitä mieltä, että Ruotsin pitää ottaa osaa entistä useampiin YK-johtoisiin operaatiohin.
Tammikuun lopussa Ruotsin sotilaiden määrä YK-operaatioissa oli yhteensä 155. Näistä 98 sotilasta oli sijoitettuna Maliin.
Ruotsin hallitus on viime vuosina saanut osakseen kovaa kritiikkiä nihkeästä osallistumisestaan YK-operaatioihin. Ruotsin YK-liiton mukaan vuosien 2008 ja 2013 välillä keskimäärin 30 ruotsalaista työskenteli YK-joukoissa vuosittain. Hetken ajan vuonna 2013 vain yksi ruotsalaissotilas palveli YK:n alla, Etelä-Sudanissa. Samana päivämääränä 20 vuotta aiemmin ruotsalaisjoukot koostuivat 1041 sotilaasta.
Tätä taustaa vasten Ruotsin YK-liiton puheenjohtaja Aleksander Gabelic kiittää uutista joukkojen lisäämisestä.
“Olemme usean vuoden ajan vaatineet Ruotsin paluuta YK-operaatioihin. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen Ruotsi pystyy jälleen osallistumaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen korkealla tasolla.”
Kiistelty asesopimus
Yksi syy Ruotsin kasvavaan kiinnostukseen YK-toimintaa kohtaan saattaa olla maan ehdokkuus YK:n turvallisuusneuvostoon vuosille 2017-2018.
Ruotsi on ollut turvallisuusneuvoston jäsen kolmesti aiemmin, vuosina 1957-58, 1975-76 ja 1997-98. Muiden Pohjoismaiden lailla Ruotsilla on kuitenkin ollut vaikeuksia YK-vaaleissa viime vuosina, ja esimerkiksi vuonna 2012 se jäi ilman paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Internation Peace Institut –järjestön julkaiseman tutkimuksen mukaan yksi selitys Pohjoismaiden tappioihin on niiden alhainen osallistuminen rauhanturvaamiseen.
Kriitikkojen mukaan hallitus antaa turvallisuusneuvostokampanjan vaikuttaa liikaa maan ulkopolitiikkaan. Sanomalehti Svenska Dagbladet vihjasi pääkirjoituksessaan, että paikan tavoittelu oli myös Palestiinan valtion pikaisen tunnustamisen takana viime syksynä. Lehden mukaan kampanja on vaikuttanut lisäksi hallituksen haluttomuuteen irtisanoutua kiistellystä asesopimuksesta Saudi-Arabian kanssa.
Saudi-Arabia on mukana äänestämässä turvallisuusneuvoston paikoista syyskuussa. Svenska Dagbladet arvioi, että hallitus ei halua vahingoittaa maiden kahdenvälisiä suhteita ennen äänestystä.
Sekä pääministeri Stefan Löfven että ulkoministeri Margot Wallström ovat saaneet osakseen arvostelua sopimuksen jatkamisesta jopa omien puolueidensa sisältä. Etenkin Ruotsin ympäristöpuolue on kovaäänisesti tuominnut sopimuksen.
”Siinä ei ole mitään järkeä, jos pääsemme turvallisuusneuvostoon omien periaatteidemme kustannuksella”, ympäristöpuolueen ulkopoliittinen edustaja Valter Mutt sanoi Svenska Dagbladetille.
Margot Wallströmin lehdistösihteeri on kieltänyt kaiken yhteyden Ruotsin ehdokkuuden ja Saudi-Arabia-sopimuksen välillä.
Harhaisia tavoitteita?
Ruotsalaisessa mediassa Wallströmin ulkopoliittisen linjapuheen kuvailtiin sisältävän enemmän höttöä kuin konkreettista sisältöä.
Dagens Nyheter muistutti, että YK ei voi taata Ruotsin turvallisuutta ulkopuolista hyökkäystä vastaan.
“On selvää, ettei YK tule apuun, istuimme turvallisuusneuvostossa tai emme”, lehti totesi pääkirjoituksessaan.
Dagens Nyheter kuvaili hallituksen asennetta YK:ta kohtaan harhaiseksi. Samalla se kyseenalaisti Ruotsin mahdollisuudet vaikuttaa maailmanpolitiikkaan turvallisuusneuvostossa istumalla, sillä ”Putinilla on kaikesta huolimatta edelleen veto-oikeutensa”.
Myös Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittajan Per Gudmundssonin mukaan Ruotsi pystyisi vaikuttamaan poliittiseen ympäristöön paljon suoremmin olemalla aktiivinen Itämerta ympäröivillä alueilla. Gudmundsson syytti hallitusta kaiken pelaamisesta yhden kortin varaan.
“Mikä on ulkopolitiikkamme tavoite, jos ehdokkuus epäonnistuu? Tai toisaalta, mitä jos saamme paikan, mutta käykin ilmi, etteivät Venäjä ja Kiina jaa intoamme ”feministiseen ulkopolitiikkaan” tai ”rajat ylittävään solidaarisuuteen” ollenkaan”, hän kirjoitti.
Artikkeli on osa UNRICin uutiskirjettä. Lue muut artikkelit täältä: Maaliskuu 2015